麻豆精品

Poliittinen puhe peitt?? alleen ydinaseiden tuhovoimaisen teknisen luonteen ja konkreettiset seuraukset. Ydintekniikan ja erityisesti ydinaseiden k?ytt??n liittyy lukuisia konkreettisia moraalisia kysymyksi?, jotka eiv?t saa huomiota vaikka Suomi on sitoutumassa ydinaseiden k?ytt??n maaper?ll??n.

Ydintekniikan tehokkuuden kaksinainen luonne

Suomessa on totuttu arvioimaan ydintekniikan hyvyytt? ydinvoimaloiden s?hk?ntuotannon m??r?ll?. Sen sijaan meill? ei ole laajaa perinnett? tarkastella ydintekniikkaa sen sotilaallisten sovellutusten kautta. My?s t?st? syyst? t?n? kev??n? tapahtunut lakimuutosprosessi ydinaseiden sallimiseksi Suomessa ei saanut aikaan merkitt?v?? kriittist? keskustelua siit?, millaisista aseista puhutaan.

Lis?ksi on totuttu siihen, ett? poliittiset kysymykset asettuvat mustavalkoiselle akselille, puolesta ja vastaan, hyv??n ja pahaan, ja niin edelleen. Valtaosa suomalaisista kannattaa ydinvoimaa osana energiapalettia sen oletettujen hiilidioksip??st?jen v?hent?mismahdollisuuksien takia. Samalla suuri osa haluaa asua turvallisessa maassa, mutta vain osalle se tarkoittaa joukkotuhoaseisiin sitoutumista eli ydintekniikan k?ytt?? aivan toiseen tarkoitukseen.

Arvot voivat siis olla jaettuja, mutta k?sitykset siit?, millaisin keinoin arvojen mukaisiin tuloksiin p??st??n, vaihtelevat radikaalisti. Ajankohtaisissa kysymyksiss? arvovalintoja ohjaa my?s se, mit? tietyst? asiasta tiedet??n tai mik? ylip??t??n ymm?rret??n tietona. Syv?llinen tekninen tai moraalinen tieto harvoin tavoittaa julkista keskustelua. Ydintekniikan voima j?? helposti abstraktiksi, mist? seuraa se, ettei ydinaseiden tuhovoimaa ja riskej? ymm?rret?. Kun ydinaseet verhotaan pelotepuheeseen, j?? itse aseiden luonne huomaamatta: samat ilmi?t, jotka tekev?t ydinvoimasta poikkeuksellisen tehokasta energiantuotannossa, tekev?t ydinaseista poikkeuksellisen tehokkaita ihmisten tappamisessa. Alkuper?inen sana deterrence sis?lt?? t?m?n teknisen ulottuvuuden, kun taas suomenkielisest? pelote-k?sitteest? se on v?hint??n ajan my?t? tippunut pois.

Ydinaseiden moraaliset ulottuvuudet

Miten ydinasekysymyst? sitten voisi purkaa niin, ett? sen lukuisat moraaliset ulottuvuudet selkeytyisiv?t? Riippumatta siit?, suhtautuuko suopeasti vai kielt?v?sti ydinaseisiin, on tapana ajatella, mit? niist? seuraa. Keskeist? on siis ymm?rt?? ydinaseiden olemassaolon ja k?yt?n moraaliset seuraukset.

Seurauseettisest? n?k?kulmasta nyt k?sill? oleva ydinasekysymys jakautuu yksinkertaistettuna karkeasti kolmeen n?k?kulmaan:

1. Ydinaseiden k?ytt?alueen laajentaminen maksimoi pelotetta ja sen seurauksena turvallisuus lis??ntyy.
2. Ydinaseiden uhka vaarantaa ihmishenki? ja muuta el?m?? suhteettoman paljon mahdollisiin hy?tyihin n?hden.
3. Mik? tahansa sotilaallinen varustautuminen lis?? turvallisuutta.

Pelotepolitiikka ja sotilaalliseen varustautumiseen nojaavat n?kemykset perustuvat ajatukseen maksimoinnista. Siin? miss? ensimm?isen n?kemyksen perustana on ydinaseiden ??rimm?inen luonne, nojaa kolmas n?kemys yleiseen militaristiseen maksimointiin. Vaikka maksimoinnin luonne on erilainen, molemmat keskittyv?t yhteen odotettuun tulokseen, oli se sitten diplomaattispoliittinen tai puhtaan aseellinen. N?m? n?kemykset edustavat ydinaseiden historiassa sit?, miksi niiden kehitykseen oltiin alun perinkin valmiita investoimaan mittavia summia: maksimaalisella tuholla ja tuhon pelotteella oletettiin saavutettavan paitsi voittoja sodassa, my?s pitk?ll? aikav?lill? kasvavaa turvallisuutta. T?m? n?kemys el?? yh? ja jopa tutkimuksen piiriss? on vuosikymmeni? k?yty keskusteluja siit?, olisiko maailma ilman ydinaseita ylip??t??n mahdollinen.

Toinen n?k?kulma sen sijaan on relationaalinen. Ydinaseita vastustavat filosofiset tai yhteiskunnalliset kannat yleens? vetoavat muihin seurauksiin, joita ydinaseilla on. Oletetun pelotteen lis?ksi ydinasekritiikki kohdistuu ydinaseiden konkreettisiin vaikutuksiin, joista ensisijainen on tietenkin ydinaseiden laukaisemisen vaikutukset kuten mittavat siviiliuhriluvut ja luonnon pitk?aikainen tuhoutuminen. N?iden lis?ksi ydinaseet ovat mittava menoer?, vaikka niiden m??r? on radikaalisti v?hentynyt 1980-luvusta. Liikuteltava ydintekniikka tietenkin sis?lt?? my?s ydintekniikan tavanomaiset riskit, vaikkei niit? laukaistaisi. Konkreettisten vaikutusten lis?ksi ydinaseet pit?v?t yll? kauhua, joka ei jakaudu tasaisesti alueiden ja ihmisryhmien v?lille, vaan ydinaseilla, samoin kuin esimerkiksi suuren mittaluokan teollisuuslaitoksilla, on merkitt?vi? jako-oikeudenmukaisuuteen vaikuttavia seurauksia.

Rationaalisuuden luonne ydinasekysymyksess?

Onko ydintekniikan sotilaallisen k?yt?n eri?ville moraalisille n?k?kulmille l?ydett?viss? yhteist? keskustelupohjaa? Oletuksia ja odotuksia, joihin moraalistekninen harkinta perustuu, voidaan purkaa. Silti, vaikka p??st?isiin yhteiseen n?kemykseen siit?, ett? ydinaseiden seurauksia pit?isi punnita monipuolisemmin, m??r??v?t militaristinen kulttuuri ja esimerkiksi l?hihistoria sit?, miten sotilaalliseen varustautumiseen suhtaudutaan. T?m? ja rajallinen ymm?rrys ydintekniikan yleisest? voimasta ja historiallisista kytkenn?ist? piilottavat alleen ydinaseiden tuhovoiman. Jo vuosikymmenien takaisissa tutkimuksissa havaittiin, ett? ydinaseisiin sitoutuminen vaatii sit?, ett? rationaalisuus m??rittyy maksimoimisen, ei harkinnan ja moraalisen punnitsemisen kautta.