Saaren kartanon historia Saaren kartanon residenssiResidenssipaikan hakijalle Saaren kartanon residenssi Myn?m?ell? Ty?skentely Saaren kartanon residenssiss? Kuka voi hakea? Mit? residenssipaikkaan sis?ltyy? Tilat ja milj?? Hakulomake ja verkkopalvelun ohjeet Hakemusten k?sittely ja p??t?kset Residenssipaikan hakijan usein kysyttyj? kysymyksi? Residenssipaikan saajalle Residenssipaikan vastaanottaminen ja saapuminen Saaren kartanoon Residenssin ohjelmat Apurahan k?ytt? Residenssiapurahan maksaminen Asuminen ja ty?skentely Saaren kartanossa Apurahojen verotus ja todistus apurahasta Saaren Kaivo Raportointi Viestint? Koneen S??ti?n ja Saaren kartanon mainitseminen ja logon k?ytt? Alumnit Ekologisesti kest?v? residenssitoiminta Kulttuuripolku Aiemmat residenssitaiteilijat ja -tutkijat Yhteis?taiteilija Myn?-Myn?-Maa Kutsutaiteilija Residencies Reflected Tietoa Saaren kartanon residenssist? Saaren kartanon henkil?kunta Saaren kartanon yhteisty? Saaren Kes?-Kaivo Saaren kartanon historia Saaren kartanon digitaalinen arkisto Kartanon vanhat asiakirjat (1729-1958) Saaren kartanon johtokunta Saari oli nimens? mukaisesti meren ymp?r?im? saari viel? 1000-luvun alussa, mutta maankohoamisen seurauksena se v?hitellen kasvoi kiinni mantereeseen. Nykyiset pellot ovat siis ennen olleet merenpohjaa. Saaren kartanon vaiheita voidaan asiakirjojen avulla seurata aina 1200-luvulle asti, jolloin se oli Turun piispan omaisuutta. ”Soutakaamme Suomeen, sauvokaamme saareen” -kansanrunon s?keet saattavat er?iden arvelujen mukaan viitata siihen, ett? paikalla olisi ollut t?rke? kauppapaikka t?t?kin aikaisemmin. 1500-luvulta alkaen Saari on toiminut mm. kuninkaankartanona ja everstin virkatalona, ja sit? ovat asuneet esim. Fleming- ja Aminoff-sukujen edustajat. Kartanon asukkaista tunnetuin lienee kuitenkin kreivi Augustin Ehrensv?rd, joka nautti kartanossa narsissien ja kielojen kauneudesta. Sen sijaan h?nen riisinviljelykokeilunsa eiv?t onnistuneet. Aminoff-suvun kausi Saaren kartanon haltijana p??ttyi vuonna 1943. T?m?n j?lkeen kartanossa toimi aluksi Ty?tehoseura, sitten koulukoti. Pisin yhten?inen jakso Saaren kartanon l?hihistoriassa oli maatalouden tutkimuksen vaihe: vuosina 1959?2005 kartanossa toimi Maatalouden tutkimuskeskuksen Lounais-Suomen koeasema, my?hemm?lt? nimelt??n Lounais-Suomen tutkimusasema. Koneen S??ti? osti p??rakennuksen ja sit? ymp?r?iv?n puistoalueen rakennuksineen syksyll? 2006 ja osan pelloista sek? pienen mets?alueen 2009. Saaren kartanosta on s?ilynyt runsaasti arkistoaineistoa 1700-luvulta alkaen.?Saaren kartanon arkisto?on digitoitu ja tutkijoiden k?yt?ss?. Kahdeksan asiantuntijaa, joukossa maamme eturivin kartanotutkijoita mm. historian, arkeologian ja rakennushistorian alalta, on syventynyt Saaren kartanon vaiheisiin eri n?k?kulmista. Syksyll? 2008 ilmestyneess? SKS:n kustantamassa kirjassa esitell??n uutta tutkimustietoa mm. kartanon varhaishistoriasta, kuninkaankartanovaiheesta sek? rakennus- ja maisemahistoriasta.