Ekologisesti kest?v? residenssitoiminta Saaren kartanon residenssiResidenssipaikan hakijalle Saaren kartanon residenssi Myn?m?ell? Ty?skentely Saaren kartanon residenssiss? Mit? residenssipaikkaan sis?ltyy? Kuka voi hakea? Tilat ja milj?? Hakulomake ja verkkopalvelun ohjeet Hakemusten k?sittely ja p??t?kset Residenssipaikan hakijan usein kysyttyj? kysymyksi? Residenssipaikan saajalle Residenssipaikan vastaanottaminen ja saapuminen Saaren kartanoon Residenssin ohjelmat Apurahan k?ytt? Residenssiapurahan maksaminen Asuminen ja ty?skentely Saaren kartanossa Apurahojen verotus ja todistus apurahasta Saaren Kaivo Raportointi Viestint? Koneen S??ti?n ja Saaren kartanon mainitseminen ja logon k?ytt? Alumnit Ekologisesti kest?v? residenssitoiminta Kulttuuripolku Aiemmat residenssitaiteilijat ja -tutkijat Yhteis?taiteilija Myn?-Myn?-Maa Kutsutaiteilija Residencies Reflected Tietoa Saaren kartanon residenssist? Saaren kartanon henkil?kunta Saaren kartanon yhteisty? Saaren Kes?-Kaivo Saaren kartanon historia Saaren kartanon digitaalinen arkisto Kartanon vanhat asiakirjat (1729-1958) Saaren kartanon johtokunta Saaren kartanon residenssin toimintaa ohjaa ekologinen kest?vyys, joka kattaa my?s sosiaalisen ja henkisen kest?vyyden. Tarjoamme residenssiss? ty?skenteleville mahdollisuuden sis?ist?? ekologisten kysymysten pohtimisen osaksi omaa ty?skentely? ja ajattelua erilaisten opintopiirien, keskusteluiden ja ty?pajojen avulla. Residenssin ekologinen toimintakulttuuri Arjen kest?v?t toimintatavat NAARCA V?h?p??st?inen liikkuminen Saaren kartanon rakennukset Ekologinen kompensaatio Monimuotoisuusty? Saaren kartanon alueella Takaisin sivun alkuun RESIDENSSIN EKOLOGINEN TOIMINTAKULTTUURI Saaren kartanon residenssitoiminnassa pyrit??n kest?vyyteen, ekologisuuteen ja saavutettavuuteen. Saaren kartanon ekologisesti kest?v?n residenssitoiminnan kehitt?misest? vastasi vuosina 2020–2022 ekologisen residenssitoiminnan koordinaattori Jaana Eskola. Panostamme toiminnassamme oivalluksiin, osallistamiseen ja yhdess? oppimiseen. Ty?skentely ekologisten aiheiden parissa ei ole valintaperusteena taiteilijavalinnoissa, vaan ekologinen fokus on residenssin toiminnassa. Haluamme kuitenkin kannustaa my?s innostamaan residenssiss? ty?skentelevi? taiteilijoita ja tutkijoita sek? yhteisty?kumppaneitamme tekem??n kest?vi? valintoja. Yksil?residenssijakson aikana residenssin henkil?kuntamme tukee residenssil?isi? ekologisten k?yt?nt?jen omaksumisessa. Opastamme tarvittaessa henkil?kohtaisesti ja olemme keskustelukumppaneina ekologisuuteen liittyviss? teemoissa. J?rjest?mme Saaren kartanon l?hialueella avoimia ty?pajoja ja opintopiirej? ja teemme yhteisty?t? Myn?m?en kunnan kanssa. Muun muassa syksyll? 2020 j?rjestetyss? Kest?vien el?m?ntapojen kiihdytt?m? -hankkeessa tuotiin n?kyv?ksi, miten keskeisess? asemassa kulutustottumukset ja el?m?ntapojen muutokset ovat ilmastonmuutoksen hillitsemisess? ja luonnonvarojen s??st?misess?. Kokeiluun osallistuneet kotitaloudet sitoutuivat pienent?m??n hiilijalanj?lke??n ja soveltamaan hankkeesta saamiaan vinkkej? kest?v?mp??n arkeen. Saaren kartanon taiteilija- ja tutkijaresidenssille my?nnettiin tammikuussa 2023 . Ekokompassi-sertifikaatti on tunnustus konkreettisesta ymp?rist?ty?st? ja my?nnet??n hyv?ksytyn auditoinnin j?lkeen. Ekokompassi-sertifikaatti kertoo Saaren kartanon residenssin sitoutumisesta jatkuvaan parantamiseen ja ymp?rist?ty?n kehitt?miseen. Kev??ll? 2021 toteutettiin koko Koneen S??ti?n hiilijalanj?ljen laskenta Green Carbon Finland Oy:n toimesta. ARJEN KEST?V?T TOIMINTATAVAT Saaren kartanon yksil?residenssiss? ty?skenteleville tarjotaan kest?vyyden teemoja k?sittelevi? tapaamisia, kuten opinto- tai lukupiirej? ja ty?pajoja. Residenssil?isille j?rjestet??n vuodenaikojen mukaan erilaisia lyhyit? tai pidempi? opintoretki? l?hiluontoon tai erilaisiin ymp?rist?tieteen n?k?kulmia valottavaan paikkaan. Residenssil?isten k?yt?ss? oleva kartanon ekologinen kirjasto sis?lt?? eri n?k?kulmia ja residenssil?iset voivat halutessaan syventy? esimerkiksi l?hiymp?rist?n erityispiirteisiin, mets?kysymyksiin, luonnon monimuotoisuuteen, ilmastonmuutokseen tai ymp?rist?- ja el?infilosofiaan. Huomioimme kest?vyyden my?s j?rjest?miss?mme tapaamisissa ja tapahtumissa, joissa tarjoamme p??asiassa vegaaniruokaa ja v?lt?mme ruokah?vikki?. Tarjoamme mahdollisuuksien mukaan luomua ja l?hialueen tuotteita. Huomioimme hankinnoissamme kest?vyyden suosimalla laadukkaita ja pitk?ik?isi? tuotteita sek? kierr?tysmateriaaleja. Kierr?t?mme residenssiss? syntyv?n j?tteen mahdollisimman tehokkaasti, sek? kartanolla ett? ty?tiloissa, ja huolehdimme esimerkiksi maalausv?lineiden pesunesteiden asianmukaisesta kierr?tyksest?. Opastamme mielell?mme mm. taiteelliseen ty?skentelyyn liittyvien materiaalien kemikaalikuorman huomioimisessa ja suosittelemme k?ytt?m??n kierr?tysmateriaaleja. J?rjest?mme residenssil?isille kerran viikossa kauppak?ynnin Myn?m?en keskustaan residenssin s?hk?autolla. Kerran viikossa tapahtuva ostosreissu auttaa oman kulutuksen uudelleenajattelussa ja tuo n?kyv?ksi omaa ruoankulutusta ja ruokah?vikki?. NAARCA Saaren kartanon taiteilijaresidenssi ja skotlantilainen Cove Park -taiteilijaresidenssi koordinoivat vuonna 2021 k?ynnistynytt? Nordic Alliance of Artists’ Residencies on Climate Action (NAARCA) -verkostoa. Seitsem?st? Pohjoismaissa ja Skotlannissa toimivasta taiteilijaresidenssist? koostuvan NAARCA-verkoston tarkoituksena on rakentaa pitk?aikaista ja kest?v?? yhteisty?t? eri residenssien v?lille ja pohtia yhdess? uusia tapoja toimia ilmastokriisin torjumiseksi. NAARCA keskittyy ilmastokriisin torjumiseen niin residenssiohjelmien sis?lt?jen kuin konkreettisten toimien kautta.in (Cove, Skotlanti) ja Saaren kartanon residenssin (Mietoinen, Suomi) yhteisty?ss? johtamaan NAARCA-verkostoon kuuluvat pohjoismaiset taiteilijaresidenssit (Huippuvuoret, Norja), (K??penhamina, Tanska), (Sey?isfj?r?ur, Islanti) ja (Visby, Ruotsi). Lue lis?? NAARCAsta (englanniksi) Lue juttu Saaren kartanon liittymisest? NAARCA-verkostoon V?H?P??ST?INEN LIIKKUMINEN Kannustamme vieraitamme v?h?p??st?iseen matkustamiseen eli saapumaan residenssiin maata pitkin ja k?ytt?m??n lentokoneen sijasta bussia, junaa tai laivaa. Residenssipaikan hakemisen yhteydess? on mahdollista hakea tukea hitaaseen matkustamiseen. Hitaan matkustamisen tuki mahdollistaa sen, ett? residenssitaiteilijat voivat matkustaa kest?v?sti lent?mist? v?ltt?en, mik?li se vain on maantieteellisesti ja fyysisesti mahdollista. Tuki mahdollistaa matkustusajan sis?llytt?misen osaksi residenssijaksoa, mik? kannustaa my?s ajattelemaan ty?skentely? ja ty?aikaa uudella tavalla. Suosittelemme kauempaa tulevia ty?ryhmi? hakemaan pidempi? ryhm?residenssijaksoja. Hitaalla matkustamisella tarkoitetaan lent?misen ja muiden ekologisesti kest?m?tt?mien kulkuv?lineiden v?ltt?mist?. Hitaan matkustamisen tukea on mahdollista hakea Suomen ulkopuolelta Saaren kartanon residenssiin saapumiseen ja sielt? l?htemiseen. Mik?li matka kest?? yhteens? yli viikon, on siihen mahdollista hakea my?s ty?skentelyapurahaa. Mik?li haet ty?skentelyapurahaa matkoihin, kerro mill? tavalla matka-aika on my?s ty?skentelyaikaa. Matkasuunnitelman apuna voi k?ytt?? laskuria v?h?p??st?isimm?n matkustustavan m??rittelemiseksi, esim. tai -sivustoa. Mik?li matka suuntautuu junalla l?pi Euroopan, matkareitin suunnittelussa ja lippujen varaamisessa kannattaa k?ytt?? -sivustoa. Matkan aikana voi seurata junien reaaliaikaisia aikatauluja DB Navigator -sovelluksen avulla. My?s verkkosivut, kuten ja tarjoavat hyvi? vinkkej? hitaaseen matkustamiseen. Jos matka Saaren kartanon residenssiin suuntautuu Tukholmasta Turkuun, suosittelemme nesteytetty? maakaasua polttoaineenaan k?ytt?vi? Viking Line Gracea tai Viking Line Glorya. Voit lukea lis?? hitaasta matkustamisesta verkkosivuiltamme. Tavoitteenamme on v?hent?? my?s residenssiss? riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden k?yt?st?: Saaren kartanolla on k?yt?ss??n leasing-s?hk?auto ja vanhemmassa tavarankuljetusautossa k?ytet??n biodieseli?. Kannustamme asukkaitamme fossiilivapaaseen liikkumiseen kartanon l?hiseudulla: residenssil?isten k?yt?ss? on kolme s?hk?py?r?? ja tavallisia polkupy?ri?, joilla voi hoitaa p?ivitt?isi? asioita ja kulkea kahden kilometrin p??ss? sijaitsevalle Turkuun viev?lle bussipys?kille. SAAREN KARTANON RAKENNUKSET Saaren kartanon rakennuskanta on Museoviraston suojelema, ja kartanon rakennuksia vaalitaan pitk?j?nteisesti perinnekorjaamisen periaatteita ja kest?vyysajattelua noudattaen yhteisty?ss? Museoviraston kanssa. Lis?? rakennuksista voit lukea (kohdasta Saaren kartanon rakennukset ja milj??) t??lt?. Kaikki Saaren kartanon rakennukset kahta lukuun ottamatta l?mpi?v?t maal?mm?ll?. Tulevien peruskorjausten yhteydess? my?s loput rakennukset muutetaan maal?mm?ll? l?mpi?v?ksi. Residenssiss? k?ytetty s?hk? on sataprosenttista kotimaista tuulivoimaa. Rohkaisemme residenssiss? asuvia kiinnitt?m??n huomiota energiankulutustottumuksiin ja s??st?m??n energiaa l?mmityksen, s?hk?n ja l?mpim?n veden k?yt?ss?. Tarkastelemme ja arvioimme kriittisesti omaa toimintaamme ja kehit?mme toimintaamme parhaan saatavilla olevan tiedon mukaan. EKOLOGINEN KOMPENSAATIO Vuonna 2017 Koneen S??ti? lahjoitti 100-vuotiaalle itsen?iselle Suomelle Kemi?nsaaressa sijaitsevan Kullan luonnonsuojelualueen. Mets?lahjoituksen tarkoituksena oli kompensoida s??ti?n toiminnasta aiheutuvaa luonnonvarojen kulutusta. Vuonna 2021 Koneen S??ti? osti Oulun kaupungilta Sanginjoen monik?ytt?mets?n ja lahjoitti sen Suomen valtiolle suojelua varten. Mets?lahjoituksella halutaan turvata alueen kehittyminen kohti luonnontilaa ja varmistaa, ett? se s?ilyy mets?n? my?s tuleville sukupolville. MONIMUOTOISUUSTY? SAAREN KARTANON ALUEELLA Saaren kartanon kartanomilj??seen kuuluu noin 30 hehtaaria pelto- ja laidunalaa sek? mets??. Saaren pellot on nykyisin vuokrattu paikallisille viljelij?ille ja tuottajille ekologisuuden, ekonomisuuden, eettisyyden, esteettisyyden ja edell?k?vijyyden periaatteita kunnioittaen. My?s kartanon ymp?rist?n hoitamisessa kehitet??n ekologisesti kest?v?mp?? ajattelua ja pyrit??n kasvattamaan alueen monimuotoisuutta lis??m?ll? lahopuun m??r?? mets?laidunalueilla, tekem?ll? hy?nteishotelleja, lis??m?ll? ketoja sek? j?tt?m?ll? puiston alueita nurmenleikkuun ulkopuolelle. Saaren kartano on osa valtakunnallisesti merkitt?v?? rakennettua kulttuuriymp?rist??, ja se on my?s muinaismuistolain suojelema historiallisen merkityksens? ja kulttuuriperint?arvojensa vuoksi. Koneen S??ti? on sitoutunut hoitamaan Saaren kartanon arvokasta kulttuurimaisemaa Museoviraston hoito-ohjeiden mukaisesti. Saaren kartano – kest?vyyden toisella puolella Vuonna 2022 aloitimme yhteisty?n Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurilinjan kanssa. Saaren kartano – kest?vyyden toisella puolella -projektissa on tarkoitus vahvistaa Saaren kartanoalueen monilajista yhteistoimijuutta ja luoda sys?yksi? kohti uudistavaa luontosuhdetta. Kest?vyyden toisella puolella -yhteisty?hankkeen tarkoitus on ymm?rt?? paremmin ihmisen ja luonnon v?list? syv?? keskin?ist? yhteytt?, joka tehd??n n?kyv?ksi kehitt?m?ll? eri keinoin kartanoalueen suojeltua ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta puistoaluetta. Hankkeessa tarkastellaan kartanon maisemassa tapahtuvien inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden vuorovaikutussuhteita. Kest?vyyden toisella puolella haastaa perinteist? maisemaan liittyv?? ajattelua kohti uudenlaista l?hestymistapaa, jossa maisema ja ihmiset ovat yht? ja ruokkivat toisiaan. Lis?ksi projektissa tarkastellaan, miten monimuotoisuuden ja monilajisuuden tavoitteita sek? kulttuurihistoriallisia arvoja voidaan yhteensovittaa. Kest?vyyden toisella puolella on osa Saaren kartanon?Ekokompassi-sertifikaattia.? Lis?? Kest?vyyden toisella puolella -projektista voit lukea t??lt?. Eli?lajikartoitus Saaren kartanon residenssi tekee yhteisty?t? Turun yliopiston biologian laitoksen kanssa eli?lajikartoituksen parissa. Eli?lajikartoituksen tausta-ajatuksena on alueen monimuotoisuuden v?henemisen est?minen ja jatkotoimenpiteiden suunnittelu, joilla monimuotoisuutta voidaan lis?t? Saaren kartanon alueella. Kev??ll? 2021 aloitetun eli?lajikartoituksen tavoitteena on saada yleiskuva alueen biologisesta monimuotoisuudesta sek? seurata, mik? vaikutus laiduntamisella on monimuotoisuuteen tietyill? koealueilla. Jo t?h?n menness? voidaan todeta Saaren kartanon olevan eritt?in lajirikasta aluetta, niin kasvien kuin hy?nteistenkin osalta. Alueelta on l?ytynyt harvinaisia, hyvin harvinaisia ja uhanalaisia hy?nteislajeja (kovakuoriaiset ja luteet) ja vain yksi prosentti otannasta on vieraslajeja. Hy?nteisist? eritt?in uhanalaisia lajeja ovat t?pl?naskalilude, halavasepikk?, minttunirppu ja vaskilyhytsiipi. Tarkastelussa l?ytyi 36 sammallajia, jotka eiv?t ole erityisen harvinaisia. Pohjakerroksen valtalajina on mets?kerrossammal. J?k?li? on l?ytynyt t?h?n menness? 30 lajia, jotka ovat p??asiassa makro- ja rupij?k?li?. Kivien p??lt? on l?ytynyt torvij?k?l?? ja puiden rungoilta rupij?k?l??. Saaren kartanon kaltaisessa paikassa, jolla on pitk? historia ja joka on kulttuuri- ja perinneymp?rist??, n?kyy sen ik? ja historia my?s eli?lajeissa. Saaren kartanolla kasvaa 17 erilaista puu- ja pensaslajia ja alueen tammet ovat t?rkeit? kasvibiologisen monimuotoisuuden kannalta. Koeruuduista on t?h?n menness? l?ytynyt 57 eri putkilokasvilajia. Saaren kartanon alueella on runsaasti p?lkkyruohoa (Turritis glabra), joka on tyypillinen esimerkiksi linnavuorille ja muille paikoille, joissa on ollut muinaista. Kartanon mailla oli hein?kuusta marraskuun alkuun 2021 kaksi valorys??, joista ker?ttiin 175 erilaista y?perhosta. Mielenkiintoisin l?yt? oli eritt?in harvinainen harhas?nkiy?kk?nen (Hoplodrina ambigua) ja eniten alueella on siniritariy?kk?si?. Yhteisty?ss? Suomen Ymp?rist?keskuksen (SYKE) kanssa toteutettu seuranta jatkuu my?s tulevina vuosina.