Kulttuuripolku Saaren kartanon residenssiResidenssipaikan hakijalle Saaren kartanon residenssi Myn?m?ell? Ty?skentely Saaren kartanon residenssiss? Mit? residenssipaikkaan sis?ltyy? Kuka voi hakea? Tilat ja milj?? Hakulomake ja verkkopalvelun ohjeet Hakemusten k?sittely ja p??t?kset Residenssipaikan hakijan usein kysyttyj? kysymyksi? Residenssipaikan saajalle Residenssipaikan vastaanottaminen ja saapuminen Saaren kartanoon Residenssin ohjelmat Apurahan k?ytt? Residenssiapurahan maksaminen Asuminen ja ty?skentely Saaren kartanossa Apurahojen verotus ja todistus apurahasta Saaren Kaivo Raportointi Viestint? Koneen S??ti?n ja Saaren kartanon mainitseminen ja logon k?ytt? Alumnit Ekologisesti kest?v? residenssitoiminta Kulttuuripolku Aiemmat residenssitaiteilijat ja -tutkijat Yhteis?taiteilija Myn?-Myn?-Maa Kutsutaiteilija Residencies Reflected Tietoa Saaren kartanon residenssist? Saaren kartanon henkil?kunta Saaren kartanon yhteisty? Saaren Kes?-Kaivo Saaren kartanon historia Saaren kartanon digitaalinen arkisto Kartanon vanhat asiakirjat (1729-1958) Saaren kartanon johtokunta Saaren kartanon ja Mietoistenlahden rannan l?heisyydess? kulkeva Kulttuuripolku on Koneen S??ti?n Saaren kartanon taiteilijaresidenssin ja Myn?m?enseudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n Mietoistenlahti – luontoel?myksi? kaikille -hankkeen yhteisty?n? ideoima vajaan puolen kilometrin pituinen nykytaidetta esittelev? virkistysreitti. N?yttely on avoinna ymp?ri vuoden ja kaikille siell? k?veleville. Kulttuuripolku-n?yttely Kulttuuripolkua koskevat uutiset Saapumisohjeet Esteett?myys Yhteisty?kumppanit Takaisin sivun alkuun Kulttuuripolku-n?yttely 2025–2026 Saaren kartanon l?heisyydess? kulkevalla Kulttuuripolulla on toukokuusta 2025 l?htien esill? uusia teoksia. Esill? olevat taideteokset ovat residenssiss? talvella 2024 ja kev??ll? 2025 ty?skennelleiden taiteilijoiden teoksia. Kuva: Jussi Virkkumaa Kulttuuripolun varrella on n?ht?viss? runoilija Milka Luhtaniemen marmoriin kaiverrettu teos et tied? menneesi, taiteilija Emilia S?lvstenin (Tanska/Alankomaat) liuskekiviin kaiverrettu teos A Linking Entity sek? taiteilija, tutkija Jürgen Buchingerin teos The Story of Landscapes is Both Easy and Hard to Tell. Kuva: Jussi Virkkumaa Milka Luhtaniemi et tied? menneesi (2025) Kaksiosainen runofragmentti asettuu marmorin muodostamalle aukeamalle ja maisemaan. Teos puhuu runoudessa jalostuvasta ei-tiet?misen tilasta, joka on lukijalle yksityinen ja intiimi. Sen saa tiet?? lukemisen viritt?m?ss? tilassa ja tulevaisuudessa. Teosnimi on osa tekstikokonaisuuden merkityst? muodostaen vetre?n kolmiomaisen liikkeen; samoin kaiverrettua runofragmenttia itse??n voi lukea nelj??n eri lukusuuntaan. Laattojen muotoa inspiroi kirjan aukeaman muoto. Aukeama on tila, jossa teksti laskostuu ajalliseksi ja tilalliseksi, ja jossa lukemisen ja katsomisen liike v??j??m?tt? katkeaa sivunvaihdon kohdassa. Teoksen marmorilaattojen v?linen tila on avonainen, maisema purkautuu sen keskelle. Marmori ehdottaa pitk?? ja pysyv?? aikaa sek? heijastaa valoa ja varjoa p?iv?n aikana eri tavoin. Runofragmentti ehdottaa sis?ist? hitautta ja ajatuksen hienovaraista siirtymist?. Teoskonsepti, installointi ja teksti ovat Milka Luhtaniemen. Teoksen kaiverrus on tilattu kuvanveist?j? Iisa Lepist?lt?. Teoksen ter?stuet on tehnyt Joni K?rkk?inen. Kuva: Jussi Virkkumaa Emilia S?lvsten A Linking Entity (2025) Saaren kartanon syrj?inen talvimaisema innoitti luomaan lumiveistoksia, jotka ilment?v?t Qivittoqin, gr?nlantilaisen kansanperinteen vaeltavan hirvi?n, katoavaa olemusta. N?m? h?ilyv?t hahmot asuttivat ja muokkasivat maisemaa ja heijastivat Qivittoqin hetkellist? olemassaoloa kaukaisten maailmojen v?lill?, ennen paluutaan takaisin maahan. Teoksessa S?lvsten tutkii tarinankerronnan perinteit?, jotka ovat kautta aikojen yhdist?neet ihmisten kokemukset maisemiin ja niiden asukkaisiin. Yksi t?m?n tutkielman tuloksista oli runo, joka on kaiverrettu kartanon sedimenttikiviin. Kulttuuripolun varrelle sijoitetut kivet tarjoaa k?vij?ille mahdollisuuden kohdata, pys?hty? tai ohittaa teos kokonaan. Kaiverretun runon voi lukea eri tavoin riippuen siit?, mist? suunnasta teosta l?hestyt??n. Vaikka runon s?keiden j?rjestys on suunniteltu, j?rjestys saattaa muuttua sen mukaan, mist? n?k?kulmasta lukija sit? katsoo. Mik? yhdist?? meit? ajassa? Kuinka pysymme yhteydess? sellaiseen, mit? ei en?? fyysisesti ole? N?m? kysymykset ovat ohjanneet S?lvstenin tekemist?. H?n etsii el?vien ja kuolleiden, menneisyyden ja nykyisyyden v?lisi? yhteyksi?. T?ss? teoksessa muistista tulee yhdist?v? voima – kaiverrettuun kiveen ruumiillistunut muisto, joka symboloi kokemusten vaihtoa S?lvstenin ja maiseman v?lill?, jossa h?n ty?skenteli kahden kuukauden ajan. Teoksen nimi, Linking Entity, viittaa t?h?n elint?rke??n yhteyteen ja tarjoaa k?sinkosketeltavan muistutuksen siit?, miten suhtaudumme maisemaan, jossa asumme, ja siihen liittyviin tarinoihin. Kuva: Jussi Virkkumaa Jürgen Buchinger The Story of Landscapes is Both Easy and Hard to Tell (2025) The Story of Landscapes is Both Easy and Hard to Tell -teos (Maisemien tarinaa on sek? helppo ett? vaikea kertoa) on osa spekulatiivista taiteellista tutkimushanketta Time out of Present. Tutkimuksessa tarkastellaan luonnon ??ni? ja syklej?, jotka tapahtuvat ihmisen v?litt?m?n aistihavainnon ulkopuolella. Sen tavoitteena on tehd? kuultaviksi ymp?rist?n moniulotteiset syklit ja vuodenaikojen vaihtelut hy?dynt?m?ll? ymp?rist?? koskevaan tietoon perustuvaa ??nimaailmaa ja passiivista akustista seurantaa. Eri sijaintien pitk?aikaiset datasarjat muunnetaan ??neksi, joiden avulla maisemaa voidaan tutkia uudella tavalla ja rakentaa uusia suhteita ymp?rist??mme ja sen asukkaisiin ??nen avulla.? Keraamisen veistoksen sis?ll? on mikroprosessori, jossa on useita antureita. Ne mittaavat ja tallentavat ymp?rist?? koskevaa tietoa ja olosuhteita kuten l?mp?tilaa, kosteutta, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia ja ilman hiukkaspitoisuutta. Ne kaikki ovat ihmisiin ja muihin el?imiin vaikuttavia olosuhteita, joista osan voimme aistia tarkemmin kuin toiset. The Story of Landscapes is Both Easy and Hard to Tell tekee n?iden mittausten muutokset havaittaviksi. Vaikka muutokset tapahtuvat ihmisen ajallisen havainnon ulkopuolella, ne voidaan tehd? aikakartoituksen ja ??neksi muuntamisen avulla kuultaviksi. Teos pyrkii siirt?m??n katseen pois ihmiskeskeisest? n?k?kulmasta ja kertomaan maiseman tarinan itse maiseman n?k?kulmasta. Se haastaa meit? tarkastelemaan ymp?rist??mme toisin – tavoilla, jotka ovat tunnetasolla l?hemp?n? ja helpommin l?hestytt?viss?. Voit kuunnella Kulttuuripolulla ker?tty? ymp?rist?dataa . Kulttuuripolkua koskevat uutiset 1.10.2024 Kulttuuripolulla juhlistetaan yst?vyytt?, sisaruutta ja luovaa yhteisty?t? 13.6.2024 Saaren kartanon avoimet ovet toi esille alueen muunlajiset asukkaat 14.4.2023 Kulttuuripolku avautuu Mietsoistenlahden rantamaisemaan jo nelj?tt? kertaa 30.6.2023 Kes?n menovinkki: Kulttuuripolku Myn?m?en Mietoisissa 14.6.2022 Mietoistenlahden Kulttuuripolku t?yttyy kes?n ajaksi taiteella 19.5.2021 Myn?m?en Kulttuuripolku avaa n?k?kulmia luontoon ja taiteeseen 17.5.2021 Ville Aalto tekee monimuotoisuutta kuulluksi Kulttuuripolulla 26.6.2020 Mietoistenlahden Kulttuuripolun ensimm?inen taideteos esill? syyskuun loppuun Saapumisohjeet Kulttuuripolun osoite on Saarenrantatie 21, 23140 Hietam?ki. Kulje kartanon risteyksest? noin 50 metri? eteenp?in: Kulttuuripolku on oikealla puolella tiet?. Vaihtoehtoinen osoite on lintutornien parkkipaikka?Saarentie 230, 23140 Hietam?ki. Pys?k?intipaikkoja l?ytyy Saarentien varrella olevalta lintutornille viev?lt? parkkialueelta sek? Saarenrantatien varrella sijaitsevan Sillankarin lintutornin yhteydest? Kulttuuripolulla vierailevien tulee v?ltt?? kartanon alueella liikkumista residenssiss? ty?skentelevien ty?- ja asumisrauhan vuoksi. Esteett?myys Kulttuuripolkuun voi saapua autolla. Pys?k?intipaikkoja l?ytyy Saarentien varrella olevalta lintutornille viev?lt? parkkialueelta sek? Saarenrantatien varrella sijaitsevan Sillankarin lintutornin yhteydest?. Kulttuuripolku on noin puolen kilometrin pituinen sorap??llysteinen polku. Polulla on korkeuseroja, jotka eiv?t olve kuljettavissa itsen?isesti esimerkiksi py?r?tuolilla. Yhteisty?kumppanit Kulttuuripolun yhteisty?kumppanina on .