Syksyn 2025 rahoitusmy?nn?t Syksyn 2025 rahoitusmy?nn?t Koneen S??ti?n syksyn rahoitusp??t?kset on julkistettu. Rahoitusta tieteen ja taiteen tekemiseen my?nnettiin yhteens? yli 55 miljoonaa euroa. Millaisia aiheita t?m?n vuoden my?nn?ist? nousee ja mit? kaikkea hankkeiden ty?suunnitelmiin kuuluu? Sivun lopussa voit selata kaikkia rahoitusta saaneita hankkeita. Kuvitukset Sanni Sepp? Jaa: Koneen S??ti?n hallitus my?nsi yleisess? haussa rahoitusta 389 hankkeelle, joista 167 on tiedehankkeita, 167 taidehankkeita ja 55 tiedett? ja taidetta yhdist?v?? hanketta. Lis?ksi rahoitusta sai 19 hanketta Mets?n puolella -haussa. Yleiseen hakuun j?tettiin enn?tykselliset 7 642 hakemusta ja Mets?n puolella -hakuun 643 hakemusta. ¡±Olen vuosikymmenien ajan saanut seurata s??ti?lle saapuvia apurahahakemuksia ja yh? olen vaikuttunut siit?, miten rikas ja monipuolinen suomalaisen tieteen ja taiteen kentt? on. Juuri nyt on hienoa n?hd?, miten tutkijat ja taiteilijat jatkavat t?rke?? ty?t??n vaientamisyrityksist? viis veisaten¡±, Koneen S??ti?n hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurminen sanoo. ¡±Maailma, jossa el?mme, on uhkakuvien galleria. T?t? taustaa vasten hankesuunnitelmien sis?lt?m? ideoiden ilotulitus palauttaa uskoni tulevaisuuteen; maailmassahan on viel? paljon hyv?? j?ljell?. Uusiin hankkeisiin on taas ollut suuri ilo tutustua¡±, kertoo s??ti?n toimitusjohtaja Ulla Tuomarla. Arviontiprosessi vaatii ammattitaitoa Vuosittain syyskuussa j?rjestett?v?ss? yleisess? haussa jaetaan suurin osa kaikesta Koneen S??ti?n my?nt?m?st? rahoituksesta. Rahoitusta voi hakea humanistiseen, yhteiskuntatieteelliseen ja ymp?rist?tieteelliseen tutkimukseen, taiteelliseen tutkimukseen sek? kaikilla taiteen aloilla teht?v??n ty?skentelyyn. Kannustamme my?s monialaiseen yhteisty?h?n. T?n? syksyn? hakemuksia arvioi yli 60 asiantuntijaa eri tieteen- ja taiteenalojen piirist?. Arvioijien p??t?ksi? ohjaavat s??ti?n strategiassa m??ritellyt painopisteet: tieteen ja taiteen vapaus ja itseisarvo, moni??nisyys, rohkeus, pitk?j?nteisyys, ylirajaisuus sek? ymp?rist?vastuullisuus. Arvioijien nimi? ei julkaista, jotta he saavat ty?rauhan. Lopulliset p??t?kset valinnoista tekee s??ti?n hallitus arvioijien ehdotusten pohjalta. Arvioijien palautteessa s??ti?n hallitukselle korostui t?n?kin vuonna hakemusten korkea taso ja valintojen vaikeus. ¡±Monet hankkeista tarkentavat nykyhetkeen, totuuden ja demokratian kriisiin: tieteellisen tutkimusn?yt?n, asiantuntijatiedon, vapauden ja luottamuksen horjuva asema pakottavat perustavien kysymysten uudelleenajatteluun.¡± Tieteen arvioija ¡±Luettuani kaikki hakemukset, ensimm?inen tunteeni oli innostus; t?ll? luovalla kapasiteetill? ratkeaisivat monet maailman ongelmat. Olisipa taiteilijoilla enemm?n valtaa!¡± Taiteen arvioija ¡±Tuemme ammatillista tieteellist? ja taiteellista ty?t?, joten my?s s??ti?n ty? hakemusten arvioinnin yhteydess? vaatii monialaista asiantuntijuutta. Arvioijien ty?n j?lkeen pidett?viss? kokouksissa keskustellaan arvioijien kanssa ehdotuksista ja s??ti?n painotuksista tieteen ja taiteen tukemisessa. T?h?n vaiheeseen kuuluu my?s taloushallinnollinen ty? hankkeiden budjettien ja suunnitelmien osalta¡±, tiede- ja taiderahoituksen johtaja Kalle Korhonen sanoo. Lue lis?? arviointiprosessista Tutustu vuoden 2025 haku- ja my?nt?tilastoihin Poimintoja uusista hankkeista Rahoitusta saaneiden hankkeiden joukkoon mahtuu sek? itsen?isesti, ty?ryhmiss? ett? organisaatioissa teht?v?? ty?t?. Viime vuosien tapaan monissa ty?suunnitelmissa korostui esimerkiksi ihmisten ja muunlajisten suhteet, ilmasto ja ymp?rist?, maailman ja demokratian tila sek? tieteen ja taiteen yhteisty?. Alla olevaan listaukseen olemme poimineet n?iden ohella t?n? vuonna erityisesti erottuneita teemoja. Voit tutustua kaikkiin rahoitusta saaneisiin hankkeisiin sivun lopusta. Nuorten monet maailmat Nuoruus ei ole kaikille samanlaista, vaan siihen mahtuu joukko kesken??n erilaisia todellisuuksia. Viime vuosina yhteiskunnallinen polarisaatio on vauhdittanut my?s nuorten jakautumista esimerkiksi poliittisissa kannoissa. Monissa rahoitusta saaneissa hankkeissa nuorten maailmoja tarkastellaan vertailemalla erilaisia ryhmi?: miten tietynlaiset nuoret suhtautuvat tulevaisuuteen tai millaisia keinoja he l?yt?v?t arjessa p?rj??miseen? Suhdetta yhteiskuntaan tarkastellaan esimerkiksi alakulttuurien tai marginaalissa el?misen n?k?kulmasta. Useissa hankkeissa nuoret ovat my?s mukana kanssatutkijoina. Vaikka tutkimus tekee n?kyv?ksi ep?kohdat ja haasteet, tavoitteena on my?s rakentaa luottamusta ja toivoa siihen, ett? el?m? kantaa. Lue lis?? hankkeista klikkaamalla +-painiketta. Akatemiatutkija Lotta Haikkolan johtamassa hankkeessa tarkastellaan, miten nuoret sijoittajat ja nuoret kapitalismikriitikot suhtautuvat tulevaisuuteen. Tutkimuksen l?ht?kohtana on, ett? sek? sijoitusinto ett? kapitalismikritiikki ovat merkkej? nuorten tavoista reagoida vet?ytyv?n hyvinvointivaltion ja uuden varallisuustalouden luomaan ep?varmuuteen ja riskeihin.? Tutkimuksen etnografinen aineisto koostuu sijoittavien ja kapitalismikriittisten ryhmien yhteis?iss? ja verkostoissa tehdyst? havainnoinnista, nuorten haastatteluista ja sosiaalisen median sis?ll?ist?. Hanke antaa n?k?kulmia siihen, luottavatko nuoret viel? hyvinvointivaltioon, mit? merkityksi? ty? ja varallisuus saavat ja mit? nuoret ajattelevat yksil?n vastuusta ja kollektiivisesta vastuusta nyky-yhteiskunnassa.? 352 600 € Sosiaality?n professori Joa Hiitolan johtamassa hankkeessa sijoitettujen nuorten arkeen pyrit??n tuomaan toivoa luovia k?yt?nt?j?, jotka auttavat jatkamaan eteenp?in ja tekem??n el?m?st? siedett?v??. Hankkeessa tarkastellaan kahta lastensuojelun tutkimuksessa v?h?iselle huomiolle j??nytt? aluetta: yksin Suomeen tulleiden pakolaislasten perhesijoituksia ja el?m?? ryhm?kodeissa sek? sukupuoliv?hemmist?j? lastensuojelulaitoksissa. Tavoitteena on luoda moniv?hemmist?isten nuorten el?m??n toivoa ja iloa parempaa tulevaisuutta kuvittelemalla ja tekem?ll?: nuoret toimivat kanssatutkijoina sijaishuollon arjen utopioita hahmoteltaessa. Lis?ksi hankkeessa j?rjestet??n koulutuksia sijaishuollon ty?ntekij?ille.? 501 300 € Dosentti, akatemiatutkija Mikko Meril?isen johtamassa hankkeessa tarkastellaan mieheydest? k?yt?vi? keskusteluja nuorten miesten n?rttiyhteis?iss?, naisvihamielisiss? incel-yhteis?iss? ja Ylilauta-keskustelufoorumilla. Yhteis?jen osallistujat ovat paljolti nuoria miehi?, jotka usein m??ritt?v?t itsens? valtavirran ulkopuolelle, ja joihin liittyy kielteisi? sukupuolittuneita stereotypioita esimerkiksi lapsellisuudesta ja sosiaalisesta k?mpelyydest?. Ryhm?t eroavat kuitenkin oleellisesti siin?, miten valtavirtaihanteista poikkeavaa mieheytt? k?sitell??n.? N?rtti- ja peliyhteis?iss? perinteist? poikkeaminen n?hd??n usein ylpeydenaiheena, mutta incel-yhteis?iss? erilaisuuden kokemus k??ntyy katkeruudeksi ja toivottomuudeksi. Incel-yhteis?t tunnetaan erityisesti naisvihasta, joka on vakavimmillaan kytkeytynyt kuolonuhreja vaatineisiin v?kivallantekoihin.? Tutkimuksen keskeinen kysymys on, miksi normeihin sopimattomuuden kokemus johtaa yhdess? ryhm?ss? katkeruuteen ja vihaan, mutta muotoutuu toisessa voimaannuttavaksi ylpeydeksi omasta yksil?llisyydest?. Tutkimus auttaa ymm?rt?m??n, millaiset ryhmien piirteet voivat joko suojata nuoria miehi? v?kivaltaiselta ja naisvihamieliselt? ajatusmaailmalta, tai toisaalta tarjota sille hedelm?llisen maaper?n.? Akateemisten julkaisujen lis?ksi hankkeessa tuotetaan materiaaleja nuorten kanssa ty?skenteleville ammattilaisille.? 229 500 € Jumppatyt?t-hanke jatkaa keskustelua joukkuevoimisteluharrastuksen vaikutuksista lapsiin ja nuoriin ¨C nuorten kasvurauhan puolustamiseksi. Tutkimusta, tekoja ja taidetta yhdist?v??n ty?ryhm??n kuuluvat filosofian tohtori Sinikka Selin sek? teatterintekij?t Katariina Havukainen, Inkeri Hyv?nen ja Ella Lahdenm?ki. Hanke on jatkoa samannimiselle teatteriesitykselle, joka on her?tt?nyt keskustelua lasten urheiluun liittyvist? ep?kohdista ja aikuisten vallank?yt?st?. Esitykselle my?nnettiin Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto kes?kuussa 2025.? Hankkeen tuloksena syntyy TAHTO-urheilumuseoon n?yttely, joka tuo esiin tavallisten tytt?jen kokemuksia joukkuevoimistelusta. Tieteellis-taiteellinen zine-julkaisu tarkastelee mm. voimistelijoiden kehosuhdetta ja avaa valmentajien ja voimistelijoiden muodostaman yhteis?n dynamiikkaa. Lis?ksi tutkimuksen tuloksena syntyy kaksi tieteellist? artikkelia.? Tavoitteena on lis?t? ymm?rryst? lasten urheilun vaikutuksista, edist?? tasa-arvoa ja tuoda esiin my?s lajikulttuurin hyv?t puolet. Hanke toteutetaan yhteisty?ss? TAHTO-urheilumuseon, Suomen Kansallisteatterin, Voimisteluliiton ja Tampereen yliopiston Kokemuksen historian tutkimuskeskus HEX:n kanssa.? 114 600 € Filosofian tohtori Saija Volmarin johtamassa hankkeessa ker?t??n kokemuksellista tietoa lasten ja nuorten koulupoissaoloista. Tavoitteena on tuoda esiin niiden lasten ??ni, joita koulutiedon tuotannossa harvoin kuullaan ¨C siksi, etteiv?t he ole l?sn? tiedonkeruun hetkell?. Tutkimus ei l?hesty poissaoloa vain lasten ongelmana, vaan tuottaa tietoa koulun normeista ja rakenteista, jotka muokkaavat lasten kouluun kuulumisen kokemuksia. L?ht?kohtana on ajatus, ett? poissaolevien lasten kokemukset voivat tarjota arvokasta tietoa peruskoulun kehitt?miseen.?? Hankkeen ytimess? ovat dokumentaariset ty?pajat, joissa tuotetaan tietoa lasten ja nuorten vaikeasti sanallistuvista koulupoissaolon kokemuksista. Tiedontuotantoa laajennetaan dokumentaarisen Kuulumaton lapsi?-lauluelokuvan taustaty?n avulla. Hankkeen ty?ryhm??n kuuluu kasvatustieteilij?it?, yhteiskuntatieteilij?it? ja dokumentaarisen elokuvan tekij?it?.? 477 000 € Turvallisen el?m?n elementtej? Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kovat aiheet ovat tehneet paluun kahvip?yt?keskusteluihin ja maailmanpolitiikan ytimeen. Turvallisuutta ei rakenneta pelk?st??n poliittisilla p??t?ksill?, vaan kokemus turvasta muodostuu my?s arkisten k?yt?nt?jen, kokemusten ja luottamuksen kautta. Kuten uusissa hankkeissa osoitetaan, turvallisuuden voi ymm?rt?? esimerkiksi ennaltaehk?isyn?, arjen hyvinvointina tai taloudellisena turvana. Dosentti Soila Lemmetyn johtamassa hankkeessa tutkitaan, miten eettiset kysymykset n?hd??n ja huomioidaan poliisity?n arjessa ja poliisien koulutuksessa. Poliisin ty?ss? eettisyyden merkitys korostuu, sill? poliisilla on laillinen valta rajoittaa kansalaisten vapautta ja tehd? itsen?isi? p??t?ksi? ty?arjessa. Samalla poliisilla on vahva pyrkimys rakentaa luottamusta eri v?est?ryhmien kanssa ja est?? rikoksia ja ongelmia yhteiskunnassa. Suomessa tutkimusta poliisity?n eettisyydest? on kuitenkin tehty toistaiseksi v?h?n.? Aikuiskasvatustiedett? ja ty?n sosiologiaa yhdist?v?ss? hankkeessa n?k?kulmia eettisyyteen saadaan poliiseilta, poliisiksi opiskelevilta ja poliisin sidosryhmilt?. Aineistoa ker?t??n mm. haastattelujen ja kentt?p?iv?kirjojen muodossa.? 470 800 € Yhteiskuntatieteiden maisteri Antti Hautam?ki tutkii, miten hyvinvoinnin ja onnellisuuden p??m??r?t ovat vaikuttaneet Suomessa k?sityksiin valtiollisesta turvallisuudesta. Hautam?ki esitt??, ett? historiallisesti turvallisuuspoliittinen ajattelu on Suomessa rakentunut vahvemmin saksalaiseen poliittis-hallinnolliseen kulttuuriin kuin liberaaliin rule-of-law -traditioon. Saksalaisesta perinteest? ammentaen suomalaiseen turvallisuuden k?sitteeseen liitet??n hyvinvoinnin, onnellisuuden ja ”menestyksen” kaltaisia abstrakteja p??m??ri?. Siksi turvallisuusk?sityksiss? korostuvat valtion sis?ist? hyvinvointia painottavat ennakoinnin, ennaltaehk?isyn ja varautumisen toimenpiteet. V?it?skirjassa hy?dynnet??n saksan- ja suomenkielisi? alkuper?isaineistoja, joita analysoidaan aina varhaismodernilta ajalta nykyaikaan.? 68 800 €? Yhteiskuntatieteiden maisteri Paula Haara tutkii, miten Suomen passilla tuotetaan turvallisuutta ¨C ja samaan aikaan sek? edistet??n ett? rajataan ihmisten liikkuvuutta. Turvallisuus on t?n? p?iv?n? keskeinen perustelu, kun ihmisten liikkuvuutta halutaan s??nnell?. Haara pohtii v?it?skirjassaan liikkuvuuden turvallisuusn?k?kulmia ja niiden ratkomista tarkastelemalla Suomen passin historiaa.? Suomalainen passi on haltijalleen usein arkinen, mutta samalla arvokas esine, sill? se takaa sujuvan kulkemisen suuressa osassa maailmaa. Passeja ei my?nnet? kaikille, eiv?tk? kaikki passit avaa ovia yht? sujuvasti. Historian eri aikoina ihmisten liikkuvuutta on s??nnelty passin ominaisuuksia, my?nt?misen perusteita ja k?ytt?? koskevilla p??t?ksill?.? Tutkimuksen keski?ss? on ajatus turvallisuusparadoksista: vapaa liikkuvuus n?ytt?? samanaikaisesti vaativan tiukempaa valvontaa ja kontrollia, vaikka valvonta ja vapaus vaikuttavat vastakkaisilta tavoitteilta. Tutkimus avaa n?kymi? ajankohtaisiin kysymyksiin maahanmuuton ja matkustamisen kontrollista.? 66 800 €? Kirjailija, sosionomi Elina Airio kirjoittaa romaania, joka k?sittelee turvallisen el?m?n normeja v?kivaltaisen koiran kautta. Teoksen p??henkil? on ostanut sekarotuisen koiran, joka on osoittautunut aggressiiviseksi, arvaamattomaksi ja vaaralliseksi. Samalla h?n saa maksumuistutuksen velasta, josta ei tied? mit??n. Teoksen koira on lapsiperheen akuutin v?h?varallisuuden ruumiillistuma: samoin kuin k?yhyys ja luottotiedottomuus haastavat el?misen mahdollisuudet, koirakaan ei j?t? rauhaan eik? rauhoitu.? 62 100 € (sis. kuvatun romaanin viimeistelyn sek? toisen teoksen kirjoittamisen) Kirjailijoiden sananvapausj?rjest? Suomen PEN ry:n hankkeessa selvitet??n, miten Suomen muuttuva turvallisuustilanne vaikuttaa taiteen sananvapauteen ja miten taiteen sananvapaus voidaan turvata. Taiteen sananvapaus on keskeinen osa demokraattista yhteiskuntaa, ja Suomen perustuslaki turvaa oikeuden ilmaista itse??n taiteellisesti.? Kansainv?liset ihmisoikeussopimukset sallivat kuitenkin sananvapauden rajoittamisen kansalliseen turvallisuuteen liittyvist? syist?, jos tiukat kriteerit t?yttyv?t. Kansallista turvallisuutta voidaan my?s v??rink?ytt?? perusteluna esimerkiksi ihmisoikeuspuolustajien vaientamisessa. Koska taide usein haastaa ja koettelee yhteiskunnan asettamia rajoja, yritykset rajoittaa sananvapautta kohdistuvat usein taiteelliseen ilmaisuun.? Hankkeessa tutkitaan taiteen sananvapauden moniulotteista roolia kansallisessa turvallisuudessa ja kehitet??n suosituksia sen turvaamiseksi. 30 000 €? Yhteinen muistimme Monissa t?m?n vuoden hankkeissa pohditaan sit?, mit? haluamme muistaa ja s?ilytt??. Ei ole pelkk?? sattumaa, mitk? kertomukset j??v?t el?m??n kansallisessa tai kansainv?lisess? muistissa, ja keiden ??ni j?? kuulumatta. Millaista tarinaa kerromme menneisyydest?mme? Mit? j?lki? j?t?mme tulevaan? Rahoitetuissa hankkeissa muun muassa tutkitaan aiemmin marginaaliin j??neit? aineistoja, tarkastellaan arkistojen aarteita tuorein silmin sek? luodaan uusia kokoelmia ja n?k?kulmia kollektiivisen muistimme tueksi. Kollegiumtutkija ?zlem Celikin johtamassa hankkeessa tutkitaan, miten suurten mielenosoitusten muistot s?ilyv?t ja muuttuvat vahvistuvan autoritaarisuuden alla. Hanke vertailee kahta protestiaaltoa Turkissa: vuoden 2013 mielenosoituksia Geziss? ja vuoden 2025 mielenosoituksia Sara?hanessa. Celik ty?ryhmineen tarkastelee, milloin ja miten aiempien mielenosoitusten iskulauseet, symbolit ja kokemukset otetaan uudelleen k?ytt??n vastarinnan ja solidaarisuuden rakentamiseksi. Hanke selvitt??, mitk? syyt auttavat mielenosoitusten keskeisi? muistoja s?ilym??n sorron ja tukahduttamisen alla ¨C ja milloin ne katoavat tai pyyhit??n pois. Tutkimusta ja elokuvaa yhdist?v?ss? hankkeessa syntyy muun muassa tieteellisi? artikkeleita, v?it?skirja sek? dokumenttielokuva.? 488 100 € Suunnittelijat Daniel Coull ja Eino Korkala selvitt?v?t, miten kolonialismi on muovannut Afrikan painotuotannon historiaa ja typografiaa. Eurooppalainen kirjapainotaito oli Afrikassa kolonialistinen tuontituote, joka sivuutti ja h?vitti monia paikallisia kirjoitusj?rjestelmi? ja tallennusmenetelmi?. Hanke j?ljitt?? arkistoaineistojen kautta afrikkalaisen painotuotannon varhaisia vaiheita ja siihen liittyvi? kolonialistisia rakenteita. Tavoitteena on tuottaa sarja uusvanhoja fontteja useille afrikkalaisille kielille sek? niit? tukeva tietokanta. Ty?pari haluaa hankkeellaan tukea vastuullista suunnittelua ja parantaa tiedon globaalia saavutettavuutta.? 96 000 € Filosofian tohtori Satu Koivisto tutkii soiden ennallistamisen ja arkeologian v?list? suhdetta. Turvemaat eiv?t ole ainoastaan ekologisesti t?rkeit?, vaan my?s arvokkaita kulttuurimaisemia sek? ainutlaatuisia arkeologisia arkistoja, joita ilmastonmuutos ja kasvava maank?ytt? uhkaavat. Niiden syvyyksiin on k?tkeytynyt runsaasti tutkimatonta tietoa ihmisasutuksesta ja ymp?rist?n muuttumisesta vuosituhansien ajalta. Koivisto keskittyy hankkeessaan siihen, miten ekologiset ennallistamistoimet voivat tarjota uusia keinoja l?yt?? ja analysoida turpeeseen hautautuneita arkeologisia kohteita. Tutkimus yhdist?? arkeologian, ekologian ja historian menetelmi? ja pohjaa pitk?j?nteiseen ja uraauurtavaan ty?h?n kosteikkoarkeologian parissa Suomessa ja Pohjoismaissa.? 199 000 € Kuraattori Nina Liebenberg tutkii hankkeessaan yliopistokokoelmien n?ytteit? kulttuurihistoriallisina esinein?. Kokoelmien kuivatut kasvit, geologiset materiaalit, el?inn?ytteet ja l??ketieteelliset v?lineet kertovat esimerkiksi sosiaalihistoriasta, kolonialismin perinn?st? ja ekologisesta muutoksesta. Hanke hy?dynt?? kuratointia sek? tutkimuksellisena ett? taiteellisena menetelm?n? tuodakseen n?m? varastoihin k?tketyt kokoelmat ja niiden tarinat yleis?n n?ht?v?ksi ja keskusteltaviksi. Tutkimukseen liittyv?t n?yttelyt, konferenssit, ty?pajat ja digitaaliset alustat toimivat kokeellisina tiloina, joissa tietoa luodaan yhdess? eri tieteen- ja taiteenalojen v?lill?.? 178 100 € Taiteen maisteri Milja Laurila tekee kuva- ja sanataidetta vanhoista tietokirjoista, joiden sivuilta h?n peitt?? ja poistaa osia sis?ll?ist?. Poispyyhkim?ll? kuvia ja tekstej? Laurila kysyy, mit? j?? j?ljelle, ja tuo kirjoista esiin jotain uutta ja piilev??. H?n tarkastelee ty?ss??n kuvan ja sanan suhdetta sek? niihin liittyv?? muistamista ja unohtamista. Hanke tuo esiin erasure-runoutta, Suomessa marginaaliin j??nytt? runouden muotoa, ja kokoaa sen tekij?it? yhteiseen n?yttelyyn. Lis?ksi hankkeessa syntyy kirja ja tutkimuksellinen essee.? 83 100 € Kuvataiteen tohtori, kuvataiteilija, tutkija Johanna Lecklinin hankkeessa kehitet??n ik??ntyvien kuvataiteilijoiden tuotannon s?ilytt?mist?, luettelointia, tutkimusta, konservointia ja esiintuomista. Taiteilijan kuollessa my?s h?nen teoksensa monesti tuhoutuvat tai h?vi?v?t. Taiteen kuolinsiivous -hankkeen tarkoituksena on tuoda esiin ja tallentaa institutionaalisen kartoituksen ulkopuolelle j??neiden tai j?tt?ytyneiden kuvataiteentekij?iden tuotantoa ja tietotaitoa ennen kuin se katoaa lopullisesti. S?ilytett?vien teosten valintaa, katalogisointia ja dokumentointia ty?stet??n yhdess? taiteilijoiden kanssa.? Hanke tekee uraauurtavaa ty?t? valottaessaan ja arkistoidessaan katveessa olleiden kuvantekij?iden tuotantoa.? 45 600 € Taiteilijapari Leena Valkeap?? ja Oula A. Valkeap?? kokoavat ja arkistoivat poroihin liittyvi? tekstiviestej? l?hes 30 vuoden ajalta. Hankkeessa kootaan vuodesta 1997 alkaen l?hetettyj? tekstiviestej? el?m?npiirist?, joka on t?ysin sidoksissa poroihin. Viestit v?litt?v?t t?sm?llisi?, suoria ja elettyj? havaintoja poroel?m?n tapahtumista ja paljastavat kulttuurisia sek? luonnontieteellisi? muutoksia.? Tekstiviestit ovat my?s runollisia kiteytyksi? erilaisista hetkist? ja omintakeisista el?m?ntunnoista. Niist? muodostuva tarina on kietoutunut ymp?rist??ns?, ja kerronta ilment?? kokonaisvaltaisesti saamelaisen k?sitteen eallit ?¨¢bb¨¢t (”el?? kauniisti”) maailmankuvaa.? Hankkeen aikana tekstiviestit kootaan, viimeistell??n, ja valmistellaan arkistoitavaksi. ? 84 000 € Paikan p??ll? Mit? nousee esiin, kun globaalien kriisien aikakaudella katse tarkennetaan paikalliseen? Rahoitetuissa hankkeissa hierarkkisen keskusta¨Cmarginaali-vastakkainasettelun purkaminen tuottaa paikantuneempaa tietoa ja avaa siten uusia n?k?kulmia mahdollisiin tulevaisuuksiin my?s periferiana pidetyill? seuduilla. Taiteen ja kulttuurin kent?ll? paikkasidonnaisuus voi k??nt?? syrj?isyyden voimavaraksi. Tutkimusprofessori Florian Stammlerin johtama ty?ryhm? selvitt??, miten Ven?j?n rajan tuntumassa arktisilla alueilla asuvat ihmiset varautuvat kriiseihin. Millaista kokemustietoa kriisivalmiudesta ja yhteis?iss? syntynytt? resilienssi? on Naton arktisen rajan tuntumassa asuvilla???Tutkimuksen l?ht?kohtana on, ett? haastavat luonnonolot ja ymp?rist?, jossa erilaiset kulttuuriset, sosiaaliset ja poliittiset intressit riste?v?t, ovat valmistaneet paikallisia kriiseist? selviytymiseen.??Tarkoituksena on vertailla It?-Lapissa ja Pohjois-Norjan Finnmarkissa el?vien marginalisoitujen yhteis?jen varautumisen kulttuureja suomalaisiin ja norjalaisiin naapureihin.??330 800 € Milt? n?ytt?v?t j?lkiteollisten rajaseutujen tulevaisuudet? Taiteen tohtori Anna Jensenin taiteellinen tutkimus tekee jaetuksi v?litilan kokemuksia rajakaupunki Narvassa. Rajakaupunki Narva Viron ja Ven?j?n rajalla sijaitsee konkreettisesti ja symbolisesti monien ideologioiden, kielten, kulttuurien ja historiankirjoitusten v?liss?.??Jensenin hanke hy?dynt?? osittain kollektiivisen taiteellisen tutkimuksen menetelmi? ja tekee jaetuksi sit?, miten rajakaupungin v?litila ¨C olemisen, kielten, kulttuurien ja ideologioiden v?liin j??minen ¨C n?kyy arjen tilallisissa ja yhteis?llisiss? kokemuksissa.??Millaisia ilmi?it? ja potentiaalia voidaan hahmottaa Narvassa, jossa toivo, nostalgia ja pelko sekoittuvat? Kysym?ll? t?t? tutkimus osallistuu keskusteluun paitsi Narvan my?s muiden vastaavien rajakaupunkien ja j?lkiteollisten paikkojen mahdollisista tulevaisuuksista.67 600 € V?it?stutkija Miia Hautakangas tuo esiin matkailun uuskolonialistisia valtarakenteita Sansibarilla. Sosiaalipsykologian alan v?it?stutkimus tarkastelee matkailua globaalina teollisuuden alana Sansibarilla, jossa 1900-luvun puoliv?liss? p??ttyneen klassisen kolonialismin vaikutus jatkuu uuskolonialismin muotoina. Vaikka matkailua markkinoidaan kehittyvien maiden kehityksen moottorina, ala on k?yt?nn?ss? monikansallisten toimijoiden hallinnassa, mik? yll?pit?? kolonialistisia valtarakenteita ja syvent?? globaalia eriarvoisuutta.??Tutkimus selvitt??, miten haavoittuvassa asemassa olevat rantakaupustelijat ep?virallisella matkailusektorilla navigoivat, neuvottelevat, yll?pit?v?t ja vastustavat kolonialistisia valtasuhteita. Toisaalta se tarkastelee, miten vaikutusvaltaiset matkailualan sidosryhm?t, jotka vastaavat maan br?nd?yksest? ja investointien edist?misest?, joko vahvistavat tai haastavat n?it? hierarkioita.?Lis?ksi tutkimuksessa hy?dynnet??n osallistavaa teatteria, jonka avulla rantakaupustelijat yhteis?n? k?sittelev?t arjen ongelmia ja etsiv?t vaihtoehtoisia ratkaisuja.???152 300 € Me?n Periferia ry haluaa muuttaa Meri-Lapin sijainnin kulttuurisena periferiana voimavaraksi. Kemiss? toimiva monitaiteinen yhdistys haluaa muuttaa Meri-Lapin maantieteellisen sijainnin kulttuurisena periferiana voimavaraksi ja vahvistaa alueen kulttuurikentt??. Ty?ryhm? pohtii, miten syrj?isyys voi toimia l?ht?kohtana synnytt?en omanlaistaan taidetta, kulttuuria ja yhteis?llisyytt?, joka on l?ht?isin Meri-Lapin maisemista, kielest? ja kulttuuriperinn?st?. Toiminta on taiteilijal?ht?ist?, mutta mukaan kutsutaan my?s muita paikallisia yhteis?j? ja toimijoita. Tavoitteena on luoda alueelle laajempi kulttuurinen ekosysteemi.? 110 000 €? Tekstiilitaiteilija Kerttu Ahlholm ty?skentelee omavaraisl?ht?isesti Pohjois-Karjalan Enossa: ty? pellavan parissa pit?? kulttuuriperinn?n el?v?n?. Kun taiteen tekeminen on omavaraisl?ht?ist?, se kiinnittyy tiettyyn paikkaan: Ahlholmilla Enon maalaispit?j??n Pohjois-Karjalassa. Kotiseudullaan taiteilijalla on viljelysmaata, jolla h?n kes?n aikana kasvattaa materiaalinaan k?ytt?m?ns? pellavan, sek? perinteiset ty?v?lineet, joilla h?n syksyn tullen ty?st?? pellavaa kuiduksi ja kehr?? pellavalangan, jotta voi talvella kutoa teokset ja tuottaa prosessista zine-julkaisun. Ty?skentelyn tavoitteena on luoda kest?v? praktiikka omavaraisl?ht?iselle taiteelle, joka elvytt?? kulttuuriperinn?llisesti arvokkaita taitoja, sek? tuottaa laajemmin tietoa kest?v?st? tavasta tuottaa tekstiilitaidetta maalaisymp?rist?ss?. 34 200 €? Kuva: Jussi Vierimaa Selaa kaikkia rahoitettuja hankkeja Alla olevasta listasta l?yd?t kaikki t?m?n syksyn yleisess? haussa rahoitusta saaneet hankkeet. Voit lukea kunkin hakemuksen tiivistelm?n klikkaamalla hankkeen nime?. Voit my?s k?ytt?? hakusanoja ja Alat-luokitusta. Tekstit ovat suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi riippuen siit?, mill? kielell? hakemus on tehty. Kaikkea Koneen S??ti?n my?nt?m?? rahoitusta viime vuosilta voit tutkia t??ll?. Liity Koneen S??ti?n s?hk?postilistalle Kun liityt s?hk?postilistalle, saat ajankohtaista tietoa s??ti?n rahoituksesta ja rahoitetuista hankkeista.