麻豆精品

Ensimm?isess? osassa kerrottiin vuorineuvos Heikki Herlinin kaavailuista perustaa oma s??ti?.  Syyt sille, miksi Herlin halusi perustaa s??ti?n j??v?t selvitt?m?tt?. Kulttuuri-ihmisen? h?n ep?ilem?tt? halusi kantaa kortensa suomalaisen kulttuurin kekoon, toisaalta uskonnollinen her?tys 1930-luvun lopulla ja Kone Osakeyhti?ss? organisoidut henkil?st?n hyvinvointiin t?ht??v?t panostukset kertovat ihmisest?, joka uskoi auttamisen voimaan.

K?yt?nn?ss? yritysten omia s??ti?it? perustettiin my?s liiketaloudellisina toimina ja tarpeesta s?ilytt?? yrityksen omistusta ja m??r?ysvaltaa perheess?.  Ehk? kyse oli kaikesta t?st?, kun Heikki ja Pekka Herlin allekirjoittivat 7. joulukuuta 1956 Koneen S??ti?n s??dekirjan.

S??ti?it? tutkinut Allan Tiitta on luokitellut ennen 1960-lukua perustetut s??ti?t ryhmiin niiden omaisuudenhoidon perusteella. Isoin ryhm?, johon my?s Koneen S??ti? kuului, muodostui s??ti?ist?, jotka perustamishetkell??n olivat saaneet koko omaisuuden haltuunsa ja jonka varassa ne toimivat. S??ti?ill? oli erilaisia s??d?ksi? sen suhteen, miten tuota p??omaa piti hoitaa ja miten varoja sijoittaa.

Koneen S??ti?ss? n?m? m??r?ykset olivat lopultakin hyvin yksinkertaiset. Perusp??oma piti s?ilytt?? v?hent?m?tt?m?n? ja sen tuotto piti siirt?? k?ytt?rahastoon, ellei hallitus jostain syyst? katsonut, ett? tuotto tulisi siirt?? perusp??omaan.  K?ytt?rahastoon siirretyst? er?st? v?hint??n puolet piti jakaa vuosittain apurahoina ja avustuksina.

T?ss? tekstiss? k?yd??n l?pi Koneen S??ti?n apurahatoiminnan isoja linjoja ja s??ti?n varallisuuden taustoja. L?htein? on k?ytetty hallituksen p?yt?kirjoja, s??ti?n tilinp??t?sasiakirjoja, luetteloita my?nnetyist? apurahoista sek? Ilona Herlinin, Hanna Nurmisen ja Anna Talasniemen haastatteluita.

Koneen S??ti?n historia on v?rik?s ja t?ynn? kiinnostavia pieni? yksityiskohtia sek? isoja muutoksia. Seuraavassa niist? muutamia.

S??ti?kentt? 1970-luvun alussa

Valtioneuvosto asetti 1972 komitean selvitt?m??n Suomen s??ti?laitoksen asemaa. Komitean tekem?ss? selvityksess? luokiteltiin ja luetteloitiin s??ti?it? useilla tavoilla, ja se antaa my?s hyv?n kuvan siit?, millainen Koneen S??ti? oli 1970-luvun alussa verrattuna muihin suomalaisiin s??ti?ihin.

Suomalainen s??ti?kentt? jakautui tuolloin hyvin erilaisiin toimijoihin. Sijoituss??ti?iksi luokiteltuja s??ti?it?, jollainen Koneen S??ti?kin oli, oli yli 600 kappaletta. Koneen S??ti? sijoittui t?ss? kent?ss? keskim??r?ist? varakkaampien mutta ei silti edes 120 varakkaimman s??ti?n listalle. Suomen vauraimmat kulttuuri- ja tiedes??ti?t olivat 1970-luvun alussa Sigrid Juselius Stiftelse, Wihurin rahastot ja Suomen Kulttuurirahasto.  N?m? kaikki jakoivat vuonna 1971 apurahoja reilusti yli miljoona markkaa.  Koneen S??ti?n jakoi samana vuonna noin 95 tuhatta markkaa.

Koneen S??ti? poikkesi useimmista muista kulttuuri- ja tiedes??ti?ist? siin?, ett? sen varallisuus rakentui vain yhden yrityksen omistuksen varaan. Hyvin harva s??ti? omisti tuolloin mink??n yhti?n osakep??omasta yli yht? prosenttia, ja yleisemp?? oli omistusten hajautus eri yrityksiin. Toinen poikkeama yleisest? linjasta oli Koneen S??ti?n k?yt?nt? jakaa iso osa p??oman tuotoista apurahoina.

Tuon kokoluokan s??ti?iss? keskim??rin 27 % tuotoista kului apurahoihin, ja loput sijoitettiin, siirrettiin k?ytt?p??omaan ja suhteellisen iso osa saatettiin k?ytt?? my?s hallinnollisiin kuluihin. Koneen S??ti?ss? ei juuri ollut hallinnollisia kuluja, sill? s??ti? k?ytti hyvin v?h?n henkil?st?resursseja, ja monet pienet menot saattoivat p??ty? Kone Oy:n piikkiin. Jaettu osuus p??oman tuotoista taas oli paljon isompi kuin tuon kokoluokan toimijoilla yleens?, vaihdellen 50 prosentista l?hes sataan prosenttiin vuositilanteen mukaan. Vaikka s??ti? oli pieni ja hyv? veli -verkosto toimi viel? 1970-luvullakin, Koneen S??ti?ss? jaettujen apurahojen osuus tuotoista osoittaa, ett? apurahatoiminta otettiin tosissaan.

Toiminnan pienuus n?kyi siin?kin, ett? Talousel?m?-lehdess? kirjoitetussa laajassa jutussa edell? mainitusta komiteamietinn?st? ei Koneen S??ti? noussut mill??n tavalla esille. Itse komiteamietinn?ss? Koneen S??ti?st? annettiin hyvin ylimalkainen kuva ja sen p??alueeksi mainittiin teknillinen ja liikkeenjohdollinen tutkimus. Oliko s??ti?n painopiste todellisuudessa tekniikassa tai liiketaloudessa?

Ensimm?isten vuosikymmenten toiminta

Kun verrataan Koneen S??ti?n jakamia apurahoja viiden vuoden v?lein, paljastuu, ett? k?yt?nn?ss? isoimman tuen saivat teknillisest? ja liiketaloudellisesta tutkimuksesta huolimatta humanistit ja kulttuurintutkimus:

1965

Kokonaissumma oli pieni ja jakautui kahdeksan kohteen kesken. Nelj?lle teknillisen oppilaitoksen opiskelijalle annettiin stipendi, ja kirjailija Erkki Vala sai tuen kirjalliseen ty?skentelyyn. N?iden lis?ksi rahaa my?nnettiin k??nn?stoimintaan ja s??ti?n 1960-luuvn t?rkeimp??n hankkeeseen, Sursillin suvun tutkimukseen.

?1970

Vuonna 1970 my?nnettiin jo 21 apurahaa. N?m? apurahat vaihtelivat arvoltaan 700 markan opiskelustipendeist? 43 tuhannen markan hankeapurahaan, joka annettiin Turun kauppakorkeakoulun talous- ja tilastomatematiikan professori Pentti Malaskalle yritystoiminnan p??telaitteiden struktuuritutkimukseen. Muuten tukea annettiin sukututkimukselle ja erilaisille tekniikan ja liiketoiminnan alan tutkimuksille.

1975

Vuonna 1975 apurahoja annettiin alle kymmeneen kohteeseen. Suurin hanke oli tuolloin Codex Aboensis, jolle tukea meni l?hes 40 % koko vuoden apurahoista. Toinen iso hanke, 30 % vuoden my?nnetyist? apurahoista saanut, oli Heikki Herlinin sukuhistoria is?st??n Harald Herlinist?. N?iden isojen hankkeiden lis?ksi tukea annettiin muutamaan teknisen alan tutkimukseen sek? Helsingin yliopiston l??ketieteen laitokselle. Koneen S??ti?ss? on k?ytett?viss? olevien l?hdemateriaalien perusteella aina otettu vastuu apurahan saajista. T?m? n?kyi esimerkiksi vuonna 1972 tapahtuneen verotarkastuksen j?lkimainingeissa. Kes?ll? 1972 tehtiin s??ti??n verotarkastus, jonka tuloksena apurahoja saaneita uhkasi j?lkivero. Tarkastajat olivat tulkinneet apurahat verollisiksi, vaikka k?yt?nn?ss? apurahojen verottomuus oli jo tuolloin suomalaisen apurahasysteemin kulmakiven?. S??ti? teki oikaisupyynn?n hallinto-oikeuteen, ja samalla Herlinit ja Vilkuna p??ttiv?t, ett? s??ti? tukee mahdollisia j?lkiveroja saaneita korottomilla lainoilla. Nuo lainat er??ntyisiv?t vasta kun verotusasia oli saatu selvitetty? ja muutenkin selvi?isi miss? muodossa tuettavien hankkeiden tuki voitiin hoitaa. Lopulta s??ti?n ja verottajan kiista ratkesi, ja Koneen S??ti?n apurahojen verottomuus eli s??ti?n yleishy?dyllisyys tuli vahvistetuksi. Jatkossa kuitenkin p??tettiin, ett? apurahojen saajille pit?? ilmoittaa, ettei s??ti? ota vastuuta verottajan mahdollisista tulkinnoista.

1980

Verrattuna viel? 1970-luvulla my?nnettyihin apurahoihin n?kyi muutos k?yt?nn?iss? jo selke?sti vuonna 1980. Tuon vuoden isoin rahoituskohde oli professori Erik Allardtin johtaman ty?ryhm?n Suomalainen ty? -niminen hanke. Muu rahoitus meni p??osin yhteiskunnan ja kulttuurin sek? historian tutkimukseen. Talouteen ja tekniikkaan annettiin en?? vain muutama tutkimusapuraha.

Trendi tekniikan ja liiketalouden avustusten vaihtumisesta systemaattiseksi yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden rahoittamiseksi oli n?kyviss? jo 1970-luvun puolen v?lin j?lkeen, jolloin apurahoja my?nnettiin Codex-n?k?ispainoksen lis?ksi muun muassa Nordenski?ldin karttakokoelmien luettelointiin, papyruskokoelman hankintaan, sukututkimukseen sek? Pietari P?iv?rinnan tutkimiseen.  K?yt?nn?ss? vain vuonna 1971 annettiin enemm?n rahaa tekniikan ja talouden alan tutkimuksiin kuin my?hemmin.

1990

Kuten aiemmissa osissa on tullut esille, 1990-luvulla s??ti?n toiminnassa alkoi tapahtua isoja muutoksia, vaikka toiminta olikin viel? pient?. Ymp?rist?ntutkimus nostettiin yhdeksi tuettavaksi alaksi ja painopistett? haluttiin alkaa siirt?? poikkitieteellisyyteen sek? hankkeisiin. My?s painopisteen siirt?misest? pois v?it?skirjoista kohti post doc-tutkimusta alettiin puhua jo 1996 alkaen.  Isoa hanketta suunniteltiin 1999 suomen kirjakielen syntyvaiheiden, vakiinnuttamisen ja kodifioinnin selvitt?misest?. Ehdotus hankkeesta tuli s??ti?lt?.

Vahvan taseen tarina

Tutkija Matti Virén selvitti s??ti?iden antamia avustuksia ja lahjoituksia 2000-luvulla. Uusia tiede- ja kulttuuris??ti?it? on perustettu Suomeen hyvin harvakseen t?ll? vuosituhannella, ja Virénin mukaan s??ti?kent?ss? huomattavimpia muutoksia oli Koneen S??ti?n ”uusi tuleminen”.  Virénin laatimassa taseen loppusummien vertailussa Koneen S??ti? oli vuonna 2012 Suomen suurin s??ti? 1,5 miljardin euron markkina-arvollaan. Analyysi oli toki vain arvio, sill? s??ti?n omistaman Holding Manutaksen markkina-arvoa ei voi eksaktisti m??ritell?.

Verrattuna 40 vuoden takaiseen tilanteeseen Koneen S??ti?n taloudessa tapahtui hurja nousu. Viel? 1970-luvun alussa Koneen S??ti? ei noussut edes sadan varakkaimman s??ti?n listalle ja apurahojen jaossa se j?i huimasti j?lkeen isoimmista kulttuuri- ja tiedes??ti?ist?. Mist? kaikki s??ti?n varat oikein ovat tulleet?

Koneen S??ti?n omaisuuden juurena oli vuonna 1956 Heikki Herlinin lahjoittamat 2 000 ja Pekka Herlinin 20 Koneen osaketta. S??ti?n p??oma pysyi suhteellisen vakiintuneena 1970-luvun puoleen v?liin asti. K?ytt?varat kasvoivat toki osakkeiden tuottojen mukaan, mutta vasta vuonna 1975 s??ti?n varoja kasvatettiin merkitt?v?sti osakej?rjestelyill?. Tuolloin s??ti?n nimiss? myytiin Koneen merkint?oikeuksia ja kirjattiin ilmaisia A- ja B-osakkeita molempia 4 545 kappaletta. N?in kertyi Koneen S??ti?n ensimm?inen lis?p??oma, ja samalla s??ti?n tase l?hes kaksinkertaistui. Vastaavanlainen osakkeiden myynti- ja vaihto-operaatio 1979 nelinkertaisti s??ti?n lis?p??oman ja kasvatti taseen kuuteen miljoonaan markkaan.

Pekka Herlin teki osakkeiden kauppoja ja vaihtoja Kone Oy:n ja s??ti?n v?lill? viel? lis?? pitkin 1980-lukua. S??ti? hankki muun muassa Kymi Str?mberg Oy:lt? Koneen osakkeita yli kahdeksalla miljoonalla markalla. Kauppoja k?ytiin my?s Pekka Herlinin omistaman Security Trading -yhti?n kautta. Vaatisi syv?llisemm?n analyysin, jotta voisi sanoa olivatko Herlinin osakekaupat s??ti?n ja osakeyhti?n v?lill? lopultakin enemm?n Koneen kuin Koneen S??ti?n intressien mukaista toimintaa. Vuoden 1979 p??oman lis??misen kaltaista sijoitusta ei Pekka Herlin kuitenkaan Koneen S??ti??n n?iss? 1980-luvun siirroissa en?? tehnyt.

S??ti?n varallisuuteen vaikuttanut ja kooltaan huomattavasti 1970-luvun lopun operaatioita isompi muutos tapahtui vuonna 1989 kun Hanna Nurminen luovutti oman osuutensa Pekka Herlinin lapsilleen antamasta osakelahjasta eteenp?in Koneen S??ti?lle. Tase kolminkertaistui 27 miljoonaan markkaan.  T?m? lahjoitus k?yt?nn?ss? rakensi ison osan s??ti?n 2000-luvun kasvusta ja varallisuudesta erityisesti Holding Manutas -yhti?n osakkeiden my?t?.

Pekka Herlin jatkoi viel? 1990-luvulla Koneen osakkeiden vaihtoja, esimerkiksi 1992 vaihdettiin 31 500 A-osaketta B-osakkeisiin ja n?in kasvatettiin s??ti?n p??omaa l?hes kymmenell? miljoonalla markalla.  N?ill? keinoin Koneen S??ti?lle kertyi 1990-luvun loppuun menness? yli 70 miljoonan markan taseen loppusumma ja iso viipale Koneen omistuksesta.

Nyt 2010-luvulla valtaosa Koneen S??ti?n omaisuudesta on sidottu Kone Oyj:n ja Cargotec Oyj:n osakkeisiin. Varallisuuden kannalta eritt?in merkitt?v? on 49 prosentin omistus Holding Manutas osakeyhti?st?, mik? tarkoittaa k?yt?nn?ss? noin 8 prosentin omistusosuutta Koneesta. Kaikkineen Koneen S??ti? on Kone Oyj:n merkitt?vimpi? omistajia yhteens? noin 11 %:n osuudellaan.  T?m?n osoituksena tehtiin Pekka Herlinin kuoleman j?lkeisess? perinn?njakovaiheessa my?s osakassopimus Koneen S??ti?n ja Koneen hallituksen puheenjohtajan Antti Herlinin v?lille siit?, ett? s??ti?ll? on oikeus nimet? ehdokas Kone Oyj:n hallitukseen. Koneen hallituksessa vuodesta 2006 j?senen? ollut Sirpa Pietik?inen on alkujaan Koneen S??ti?n esitt?m? ehdokas. Vaikka Pietik?inen on toki kaikkien osakkaiden edustaja, Hanna Nurminen kokee t?m?n vaikutuskanavan hyvin t?rke?ksi Koneen S??ti?n sijoitustoiminnan kannalta. Nurminen kertoo, ett? Koneen ja Cargotecin omistusten ohessa s??ti? on alkanut j?rjestelm?llisesti sijoittaa tuottojen ylij??m?? my?s uusiin kohteisiin. Aiemmin tuottojen ylij??m? sijoitettiin muita vaihtoehtoja miettim?tt? Koneeseen.

Nurminen korostaa, ett? Ilona Herlinill? on ollut s??ti?n varallisuuden hoidossa ja talousasioiden haltuunotossa Pekka Herlinin kuoleman j?lkeen valtava merkitys. Kuten edellisess? osassa mainittiin, Hanna Nurmisen alku s??ti?n puheenjohtajana ei ollut helppo. V?istyv? puheenjohtaja Pekka Herlin olisi nimitt?in halunnut ottaa Koneen osake-enemmist?n perineen Antti Herlinin mukaan s??ti?n hallitukseen, ehk?p? osana muutenkin j?rjestelem??ns? perinn?njakoa. Omistihan Koneen S??ti? merkitt?v?n osakesalkun Koneen osakkeita.  K?yt?nn?ss? Pekka Herlin ei kuitenkaan en?? fyysisesti jaksanut eik? olisi voinutkaan t?llaista j?rjestely? tehd?, sill? s??ti? oli jo jatkamassa Hanna Nurmisen ja Ilona Herlinin johdolla kohti uutta vuosituhatta.

Toiminnan muutos

Aiemmissa osissa on k?yty l?pi Koneen S??ti?n kasvun vuosia apurahatoiminnan kannalta. Kone Oyj:n menestys varsinkin vuoden 2005 j?lkeen kasvatti s??ti?n tuottoja merkitt?v?sti. Tarpeeksi hyvien hakemusten l?yt?minen ja toisaalta mahdollisuus jaettavan raham??r?n nostamiseen aiheutti muutospaineita paitsi rahoitettaviin kohteisiin my?s s??ti?n operatiiviseen toimintaan.

Nykyinen hallintop??llikk? Hilkka Salonen oli ollut pitk?lle 2000-lukua ainoana palkattuna ty?ntekij?n?, kun pienemmiss?kin s??ti?iss? oli yleens? useita ty?ntekij?it? hoitamassa apurahojen jakamiseen ja muuhun toimintaan liittyvi? asioita.?Hakemusten m??r?n kasvu ja halu monipuolistaa s??ti?n toimintaa sek? uudet avustettavat alueet taiteesta ja tietokirjallisuudesta alkaen edellyttiv?t operatiivisen toiminnan kehitt?mist?.?Vuonna 2007 palkattiin Anna Talasniemi aluksi osa-aikaiseksi tiedesihteeriksi. My?hemmin toiminnan edelleen laajetessa palkattiin tiedeasiamieheksi Kalle Korhonen ja Talasniemest? tuli s??ti?n operatiivinen johtaja taiteen ja kulttuurin asioiden hoitamisen ohella. Nyky??n s??ti?ss? ty?skentelee useita henkil?it? hoitamassa taloutta, viestint??, asiakaspalvelua ja hakemusprosessia.

Muutos n?kyi my?s mediasuhteessa. Aikaisempina vuosikymmenin? Koneen S??ti?st? kirjoitettiin hyvin v?h?n, jos mit??n. Silloinkin kun kirjoitettiin s??ti?n antamasta avustuksesta, saatettiin lahjoittajaksi mainita Kone Oy. N?in tapahtui esimerkiksi viel? 1985 kun Helsingin Sanomat kirjoitti nykytaiteen museon rahoitushankkeesta otsikolla ”Kone Oy rahoittaa modernin taiteen museon alkuvaiheet”.? Ilona Herlin pohtii, ett? vasta viime vuosina media on huomioinut s??ti?iden toimintaa yleens? ja varsinkin positiivisten uutisten osalta. H?n kokee, ett? Koneen S??ti? on saanut mukavasti palstatilaa. Syyn? saattaa olla taiteen ja kulttuurin rahoitus, siit? kun on ehk? helpompi kirjoittaa kuin tieteest?. Koneen S??ti? on silti pit?nyt yh? suhteellisen matalaa profiilia eik? ole esimerkiksi juuri maksanut mainonnasta. Vasta viime vuosina on panostettu viestint??n, josta osoituksena entinen halllintosihteeri Laura Sahamies (nyk. Lees) siirtyi viestint?koordinaattoriksi vuoden 2015 alusta.

Ilona Herlinin mukaan s??ti?n ei oikeastaan pid? korostaa itse??n vaan pikemminkin tuettuja aloja ja tutkijoita. H?n itse ei v?sy korostamaan esimerkiksi sit?, miten hienoja humanisteja Suomessa on. Heist? tai muistakaan s??ti?n tukemista tutkijoista ei useinkaan tiedet? ja he ansaitsisivat olla esill?. Siin? on t?rkein s??ti?n viestinn?n fokus.

Yliopistot ja s??ti?t

Yksi vuosia jatkunut keskustelun kohde on ollut Koneen S??ti?ss?kin jatko-opiskelujen tukeminen.  Viel? 1990-luvulla painopiste oli v?it?skirjojen tukemisessa, vaikka varsinkin vuosikymmenen lopulla tehtiin toistamiseen s??ti?n hallituksessa p??t?ksi? siirt?? painopistett? postdoc-tutkimukseen. Jossain vaiheessa 2000-luvulla keskusteltiin jopa mahdollisuudesta lopettaa v?it?skirjojen tukeminen kokonaan. T?h?n ei kuitenkaan k?yt?nn?ss? menty, mutta painopistett? kuitenkin siirrettiin v?itelleiden tukemiseen.

Pohtiessaan yleens? s??ti?iden kuvaa Ilona Herlin arvioi, ett? s??ti?n kuvalla on merkityst? apurahansaajille, sill? joskus he voivat identifioitua luotettavaksi yhteisty?kumppaniksi kokemaansa s??ti??n jopa mieluummin kuin yliopistoon. Jatko-opiskelijoiden asemasta avautuu my?s kiinnostava yhteys ja j?nnite s??ti?iden ja yliopistojen v?lill?. S??ti?th?n toimivat haluamallaan tavalla irti yliopistojen strategioista ja ne voivat jakaa rahaa omien painotustensa mukaan. Toisaalta yliopistoista voidaan ehdottaa s??ti?ille painopisteiden muutoksia. Nykyisin, tutkijakoulujen rahoituksen edelleen pienentyess?, yliopistoista on tullut toiveita s??ti?ille siirty? takaisin enemm?n v?it?stutkimusten tukijoiksi. Herlin miettii, ett? yliopistojen pit?isi ehk? vain my?nt?? apurahatutkijoiden hyv?t puolet, sill? heid?n tekem?ns? tutkimus ja osallisuutensa ty?yhteis?ss? on t?rke? osa yliopiston toimintaa, ja julkaisujensa kautta he tuovat my?s rahaa yliopistoon.

Herlin uskoo, ett? toimivan rahoitusyhteisty?n luominen yliopistojen kanssa edellytt?? riitt?v?n konkreettisen tavoitteen ja selv?n vision siit? mit? halutaan. Siltikin isompi kertarahoitus voi olla ongelma, jos yliopisto vastaavasti siirt?? omaa rahoitustaan toisaalle. Koneen S??ti? onkin rahoittanut p??asiassa hankkeita ja yksitt?isi? tutkijoita, ei niink??n yliopistojen jatkuvaa toimintaa tai professuureja. Poikkeuksena on esimerkiksi alkuper?iskansojen tutkimuksen tenure track -professuuri, joka uutena avauksena koettiin tarpeeksi vaikuttavaksi rahoituskohteeksi.

Mihin seuraavaksi?

Koneen S??ti?n entinen yliasiamies ja sittemmin s??ti?t? johtanut Anna Talasniemi uskoo, ett? s??ti?n tulevat toimitilat Lauttasaaren kartanossa, jonka remontti valmistuu 2018, voivat luoda jotain aivan uutta. Tuo uusi voi liitty? niin taiteen ja tutkimuksen yhteen saattamiseen kuin kansainv?listymiseen. Iso muutos tulee olemaan s??ti?n astuminen pois nykyisest? ”norsunluutornista” Eiran kattojen ylt? Lauttasaaren metroaseman l?helle ja ehk? osaksi kaupunginosan arkea. Kysymykseen Koneen S??ti?n tulevaisuudesta Talasniemi tiivist?? saman ajatuksen, joka on tullut esille my?s Hanna Nurmisen ja Ilona Herlinin haastatteluissa: paluuta vanhaan toimintaan, jossa odoteltaisiin hakemuksia ja sitten vain my?nnett?isiin niille rahaa, ei ole. On oltava aktiivisempia ja mietitt?v? erilaisia ja uusia keinoja vuorovaikutuksessa taiteen- ja tieteentekij?iden kanssa.

Kun kysyn tulevaisuudesta Hanna Nurmiselta, h?n sanoo uskovansa, ett? jatkossakin Koneen S??ti? tukee sek? tiedett? ett? taidetta. Eik? keskeisi? painopisteit? voisikaan radikaalisti yhdell? kertaa muuttaa, sill? s??ti?ll? on iso vastuu rahoituksen jatkuvuudesta tieteen ja taiteen kent?ll?. Nurminen haluaisi itse j?tt?? s??ti?n aikanaan kevyen? ja joustavana eteenp?in. Haaveena on s??ti?, joka ei olisi mik??n j?ttil?islaiva, jonka suuntaa on hidasta ja voimia viev?? k??nt??. Kysymykseen s?ilyyk? Koneen S??ti? perheen johdettavana tulevaisuudessakin, Nurminen viittaa siihen, ett? Koneen S??ti?st? on lopulta tullut ammattimainen s??ti?, jossa vain sattuu olemaan perhes??ti?n traditio. T?ll? traditiolla on oma arvonsa, mutta itseisarvo se ei ole, Nurminen korostaa.

Koneen S??ti?lle erityist? ovat ihmiset, osaava ja sitoutunut henkil?st?, hallitus, hakemuksia arvioivat asiantuntijat sek? kaikki tutkijat ja taiteilijat, joiden ty?n mahdollistajana Koneen S??ti? on toiminut ja tulee toimimaan. Yliasiamies, sittemmin s??ti?t? johtanut Talasniemi n?kee, ett? ihmisten verkosto on juuri se t?rkein asia, ”sill? ihmiseth?n ne ovat, joita me tuomme yhteen”.

 

Kirjoittaja

Tarja Vikstr?m, FM on sivutoiminen jatko-opiskelija Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella Helsingin yliopistossa ja p?iv?t?iss? kehitt?misp??llikk?n? Markkinointi-instituutissa aikuiskoulutuksen parissa. V?it?iskirjan aiheena on Anni Polva -br?ndi 1960- ja 1970-luvuilla. H?n on perehtynyt my?s yritysten tarinankerrontaan ja kirjoittanut aiheesta kollegansa Mervi Rauhalan kanssa kirjan Storytelling ty?kaluna – vaikuta tarinoilla bisneksess? (Talentum 2014).