麻豆精品

Vuonna 2027 residenssiss? ty?skennell??n poikkeuksellisesti asunnoissa erillisten ty?skentelytilojen monivuotisen remontin vuoksi. Otathan t?m?n huomioon my?s ty?skentelysuunnitelmassa.

Tilat soveltuvat p??asiassa kirjoitusp?yd?n ??ress? teht?v??n ty?h?n, eik? asunnoissa ole mahdollista k?sitell? esimerkiksi sotkua tuottavia materiaaleja tai ty?st?? tilaa vaativia teoksia tai esityksi?.

Jokaisessa asunnossa on ty?p?yt? ja internet-yhteys (Ethernet). Saaren kartanossa ei ole langatonta verkkoa.

Residenssiss? on muutama projektori ja valkokangas, joita residenssil?iset voivat tarpeen mukaan lainata ty?skentely??n varten. L?yd?t tarkempia tietoja alta kohdasta Laitteisto/varusteet.

P??t?kset tiloista tehd??n Saaren kartanon toimesta.

Ty?ryhmien ty?skentelytilat

Ty?ryhm?t voivat hakea ty?skentelem??n kes?kuukausina ulkorakennukseen (jaakopinlato) tai p??rakennuksen yl?kerran kokoontumistilaan (ks. kohta P??rakennuksen olohuone ja kirjasto).

L?mpimien kuukausien aikana ty?skentelyyn ty?ryhm?t voivat k?ytt?? my?s muita kartanon l?mmitt?m?tt?mi? ulkorakennuksia.

Jaakopinlato sopii erityisesti esitt?vien taiteiden k?ytt??n, mutta my?s muita ulkorakennuksia voi k?ytt?? esimerkiksi kokoontumistiloina. Henkil?kunta opastaa vieraita k?yt?ss? oleviin tiloihin residenssijakson alussa.

Jaakopinlato on vanha lato, joka soveltuu ty?skentelyyn l?mpimin? vuodenaikoina.

• Pohja-ala on 2 000 x 900 cm.
• Tilan korkeus on noin 800 cm.
• Keskell? tilaa on parvi, 450 cm korkeudella maasta.
• Parven alla, ladon keskell?, on 4 tukipilaria noin 350 cm leveydell?.
• Ladon lattia on karkeaa lankkua.
• Oviaukon mitat 370 x 300 cm.
• Tilassa on langallinen internet-yhteys.
• Tilaan on kaksi sis??nk?ynti?: isojen ovien kautta kulkiessa tilaan on puinen liuska. Pitk?ll? sivulla olevaan sis??nk?yntiin on portaat, jossa on metallinen k?sijohde vasemmalla puolella askelmia.
• Tila on esteet?n.

P??rakennuksen olohuone ja kirjasto

P??rakennuksen?yl?kerran olohuoneessa?on oleskeluryhm? ja kokoustila sek? pieni ekologinen kirjasto.

• Tilassa on projektori ja valkokangas.
• Olohuone on vieraiden k?yt?ss? syyskuusta huhtikuuhun ja kes?aikaan vain sopimuksen tai my?nn?n mukaisesti.
• Olohuoneen yhteydess? on yhteisk?yt?ss? oleva tietokone (iMac) sek? monitoimitulostin-skanneri. Musteet ja tulostuspaperi (toimistolaatu) ovat talon puolesta.
• Tila ei ole esteet?n.

Laitteisto/varusteet

Residenssiin tulevan odotetaan tuovan mukanaan ty?skentelyyns? tarvittavat laitteet ja materiaalit.

Residenssivieraat kustantavat itse omat tarvikkeensa.

Vieraiden yhteisk?yt?ss? on yksi tietokone (iMac) ja tulostin-skanneri.

Residenssiss? on kuitenkin my?s yhteisk?ytt??n tarkoitettuja lainattavia laitteita, kuten:

• muutama projektori
• muutama valkokangas
• kamerajalusta (SLIK PRO 400DX) kino- ja videop??ll?.
• valoty?p?yt?, Artograph LightPad 950 (432 mm x 610 mm)
• maalausteline
• kaksi s?hk?pianoa: yhdess? asunnossa oleva Yamaha CVP 505 Clavinova ja siirrett?viss? oleva Roland FP-90X-BK.
• kaiuttimet (Genelec).

Vuonna 2027 residenssil?iset majoittuvat p??rakennuksen pihapiiriss? olevissa keitti?- ja lakeijarakennuksissa. Puistoalueella sijaitseva renkitupa on remontoitavana vuonna 2027.

Residenssiasuntoja on viisi, ja ne ovat erikokoisia. Asunnoissa on perusvarusteltu oma keitti? tai minikeitti?, ja jokaisessa asunnossa on oma suihku ja WC.

Vuonna 2027 kaikki yksil?residenssiin valitut taiteilijat ty?skentelev?t omissa asunnoissaan. Ty?ryhm?t asuvat tiiviimmin ja jakavat tarvittaessa asuntoja.

Petivaatteet, lakanat ja pyyhkeet sek? WC-paperi kuuluvat asuntojen varusteluun. Asunnoissa on l?mmitysmuotoina p??asiallisesti maal?mp?. S?hk? ja internetyhteys kuuluvat asunnon varusteluun.

Saaren kartanon henkil?kunta tekee p??t?kset asumisj?rjestelyist?.

Keitti?siipi

Asunto 2

Keitti?siiven tilava kolmio (79 m2) on esteet?n .

• Ty?huone, joka voidaan muuntaa tarvittaessa avustajan makuuhuoneeksi
• Tilava makuuhuone
• Olohuone, jossa vuodesohva
• Keitti?, jossa mm. astianpesukone
• Esteet?n suihku/WC
• Kuistilla on rakenteisiin upotettu hissi, jonka avulla kuistille ja ulko-ovelle noustaan apuv?lineen kanssa
• Eteisess? on pukeutumispenkki pukeutumisen helpottamiseksi
• Ei kynnyksi?
• Langallinen internet-yhteys (valokuitu)
• Esteett?m?t s?ilytystilat.

Asunto 3a

Keitti?siiven yksi? (28 m2).

• Minikeitti? (mikroaaltouuni, mutta ei tavallista uunia)
• Astianpesukone
• langallinen internet-yhteys (valokuitu)
• Suihku / WC

Asunto 3b

Keitti?siiven pieni kaksio (21 m2) on viihtyis? yhden hengen asunto.

• Minikeitti? (mikroaaltouuni, mutta ei tavallista uunia)
• Astianpesukone
• Pieni erillinen makuuhuone
• Suihku/WC

Lakeijasiipi

Asunto 4

Lakeijasiiven kaksio (59 m2).

• Keitti?, jossa mm. astianpesukone
• Iso olohuone, jossa my?s ty?tila ja vuodesohva
• Pesukone
• Makuuhuone
• Suihku/WC.

Asunto 5

Lakeijasiiven tilava kaksio (55 m2).

• Perusvarusteltu keitti?, jossa mm. astianpesukone
• Iso olohuone, jossa my?s ty?tila
• Digitaalipiano s?estysominaisuuksilla (Yamaha CVP 505 Clavinova)
• langallinen internet-yhteys (valokuitu)
• Makuuhuone
• Suihku/WC.

Renkitupa

Renkitupa ei ole k?yt?ss? vuonna 2027 rakennuksen kunnostust?iden vuoksi.

Renkituvan yhteiskeitti? (ei k?yt?ss? vuonna 2027)

Renkituvan?aamiaiskeitti??soveltuu pienimuotoiseen ruoanlaittoon.

• Renkituvan asukkaat voivat valmistaa keitti?ss? pieni? aterioita. Lis?ksi he voivat k?ytt?? navetan keitti?t?.

• Keitti?ss? on astioita, liesi, astianpesukone ja j??kaappi.

Kuva: Otto-Ville V??t?inen

Renkituvan asunto 1 (ei k?yt?ss? vuonna 2027)

Renkituvan isompi l?ntinen kaksio (32 m2).

• Yhteiskeitti?, jossa mm. astianpesukone
• Ty?huone, jossa vuodesohva
• Makuuhuone
• Langallinen internet-yhteys (valokuitu)
• Suihku/WC

Kuva: Otto-Ville V??t?inen

Renkituvan asunto 2 (ei k?yt?ss? vuonna 2027)

Renkituvan isompi it?inen kaksio (35 m2).

• Yhteiskeitti?, jossa mm. astianpesukone
• Ty?huone, jossa vuodesohva
• Makuuhuone
• Langallinen internet-yhteys (valokuitu)
• Suihku/WC

Kuva: Otto-Ville V??t?inen

Renkituvan asunto 3 (ei k?yt?ss? vuonna 2027)

Renkituvan pienempi l?ntinen kaksio (22 m2).

• Yhteiskeitti?, jossa mm. astianpesukone
• Ty?huone
• Makuuhuone
• Langallinen internet-yhteys (valokuitu)
• Suihku/WC

Renkituvan asunto 4 (ei k?yt?ss? vuonna 2027)

Renkituvan pienempi it?inen kaksio (25 m2).

• Yhteiskeitti?, jossa mm. astianpesukone
• Ty?huone
• Makuuhuone
• langallinen internet-yhteys (valokuitu)
• Suihku/WC

Haluamme rohkaista residenssivieraitamme vuorovaikutukseen, ja residenssil?isten yhteisen? tilana ovat p??rakennuksen yl?kerran yhteinen olohuone (yksil?residenssien aikana) ja puistossa sijaitseva puul?mmitteinen sauna.

Kartanon ymp?rist?ss? on my?s runsaasti ulkorakennuksia ja muita kylmi? tiloja, joita taiteilijat voivat mielihyvin k?ytt??, mutta niist? sovitaan erikseen tapauskohtaisesti. Vehre? puisto on vieraiden ahkerassa k?yt?ss? kev??st? syksyyn.

P??rakennuksen olohuone ja kirjasto

P??rakennuksen?yl?kerran olohuoneessa?on oleskeluryhm? ja kokoustila sek? pieni ekologinen kirjasto.

• Tilassa on projektori ja valkokangas.
• Olohuone on vieraiden k?yt?ss? syyskuusta huhtikuuhun ja kes?aikaan vain sopimuksen tai my?nn?n mukaisesti.
• Olohuoneen yhteydess? on yhteisk?yt?ss? oleva tietokone (iMac) sek? monitoimitulostin-skanneri. Musteet ja tulostuspaperi (toimistolaatu) ovat talon puolesta.

Sauna

Saaren kartanon puistolammen ??rell? sijaitseva puul?mmitteinen?sauna on vieraiden yhteisess? k?yt?ss?. Saunassa voi k?yd? yhdess? tai yksin. Jokainen ryhm? luo omat saunas??nt?ns? yhdess?.

Kuva: Otto-Ville V??t?inen

Saaren kartanon milj??

Saaren kartano sijaitsee avoimen ja tasaisen peltoaukean keskell? olevalla saarekkeella Myn?lahden it?isell? rannalla. Kaakkoispuolella virtaa Myn?joki. Etel?ss? ja l?nness? kartanoa ymp?r?iv?t pellot, pohjoisessa kartanoalue rajautuu mets??n ja id?ss? Saarentiehen, jonka toisella puolella sijaitsevat kartanon vanha kivinavetta, konehalli sek? kuivurirakennus. Saaren rantatien etel?puolella on my?s suuri k?rryvaja.

Saaren kartanon milj?? on kulttuurihistoriallisesti merkitt?v?, ja se on yksi harvoista Suomessa s?ilyneist? kuninkaankartanoista. Lis?ksi se toimi pitk??n sotilasvirkatalona.

Vuodesta 1959 alkaen kartanossa toimi Maatalouden tutkimuskeskuksen Lounais-Suomen koeasema, my?hemm?lt? nimelt??n Lounais-Suomen tutkimusasema. Koneen S??ti? osti Saaren kartanon rakennukset ja puistoalueen vuonna 2006, ja osan pelloista sek? palan mets?? 2009.

Saaren kartanon residenssin henkil?kunnan toimistotilat sijaitsevat p??rakennuksessa. Residenssin asunnot sijaitsevat p??rakennuksen sivurakennuksissa, keitti?- ja lakeijasiivess?, sek? navetan l?heisyydess? sijaitsevassa renkituvassa.

Residenssin ty?tilat sijaitsevat Aleksander Aminoffin vuonna 1858 rakennuttamassa kivinavetassa, joka oli alkujaan mitoitettu 100 lehm?lle. Vuonna 2026 kivinavetassa alkaa mittava remontti.

P??rakennus

Saaren kartanon my?h?iskustavilainen p??rakennus on vuodelta 1779, mutta sen kellarit on rakennettu ilmeisesti jo 1560-luvulla. Christian Friedrich Schr?derin suunnittelema p??rakennus on tyypillinen esimerkki kustavilaisen kauden rakentamisperinteest?. Rakennus oli valmistuttuaan arkkitehtuuriltaan ja kiinte?lt? sisustukseltaan ajanmukainen.

Mansardikattoinen p??rakennus on s?ilynyt ulkoarkkitehtuuriltaan kustavilaisessa asussa, mutta sen sijaan sis?tilojen kiinte? rokokoosisustus ovineen, rintapaneeleineen ja listoituksineen poistettiin t?ysin 1960-luvun korjauksessa. Muutoksista huolimatta kartanon p??rakennus on arkkitehtuurihistoriallinen rakennusmuistomerkki.?

Saaren kartanon alue on Museoviraston ja Elinvoimakeskuksen (entinen ELY-keskus) suojelema. Suojelu kohdistuu kartanon p??rakennuksen ulkoarkkitehtuuriin, Schr?derin ajalta? s?ilyneeseen huonejakoon, kellareihin sek? maisemaan.

Rakennukset olivat s??ti?n omistukseen siirtyess??n hyv?ss? kunnossa, mutta toisaalta rakennuksia oli vuosikymmenien ajan korjailtu ottamatta huomioon niiden kulttuurihistoriallista arvoa. Koneen S??ti? p??tti kunnostaa p??rakennuksen arvoiseensa asuun. P??rakennuksen mittava remontti valmistui vuonna 2008, ja samana vuonna alkoi my?s residenssitoiminta.

P??rakennuksessa sijaitsevat residenssivieraiden yhteinen olohuone sek? pieni kirjasto. L?hes joka tiistai residenssil?iset kokoontuvat p??rakennuksen saliin yhteiselle lounaalle.

Keitti?siipi

It?inen piharakennus eli keitti?siipi on entinen keitti?, joka on rakennettu samanaikaisesti p??rakennuksen kanssa. Se on pitk?nurkkainen orsikattoinen hirsirakennus, jossa oli alun perin leivintupa, keitti? ja viisi asuinhuonetta. Edellisen omistajan toimesta tehdyn perusremontin aikana 1960-luvuilla sis?tiloista poistettiin kaikkia alkuper?iset listat ja ovet. Rakennus on Museoviraston suojelema, ja sen ulkoasu tulee s?ilytt?? 1700-luvun asussa.

Nyt rakennuksessa sijaitsee kolme erikokoista residenssiasuntoa, joista yksi on esteet?n.

Lakeijasiipi
L?ntinen piharakennus eli lakeijasiipi on ulkoasultaan identtinen keitti?rakennuksen kanssa. Museovirasto on m??ritellyt suojeltavaksi rakennuksen ulkoasun ja rakenteet.

Lakeijasiivess? on kaksi isoa asuntoa residenssivieraille.

Kuva: Otto-Ville V??t?inen

Renkitupa

Saarentien ja puiston v?lisell? alueella puolestaan sijaitsee kartanon vanha renkitupa, jossa Mets?hallitus piti aikaisemmin Mietoistenlahdesta ja kosteikkoluonnosta kertovaa luontotupaa ja -n?yttely?.

Renkitupa remontoidaan vuoden 2027 aikana.

Rakennuksessa on nelj? asuntoa. Asunnot jakavat yhteisen keitti?n.

K?ym?l?

Pieni lautarakenteinen 1800-luvun k?ym?l? on hieman kauempana kartanon pihan keskeisest? rakennusryhm?st?. Se on s?ilynyt t?ydellisesti 1800-luvun alun asussa ikkunalistoineen ja karmeineen, ovineen ja panelointeineen. Koko rakennus on Museoviraston suojelema.

Rakennus ei ole k?yt?ss?.

Saaren kartanon ymp?rist?

Saaren kartano sijaitsee Mietoistenlahden rannan l?heisyydess?. Alue oli nimens? mukaisesti meren ymp?r?im? saari viel? 1000-luvun alussa, mutta maankohoamisen seurauksena se v?hitellen kasvoi kiinni mantereeseen. Nykyiset pellot ovat siis ennen olleet merenpohjaa.

Mietoistenlahti on pitk?lle sis?maahan ulottuvan Myn?lahden perukka, johon laskee Laajoki. Alueen it?puolella on Myn?joen suiston muodostama pieni sivulahti.

Mietoistenlahti kuuluu Natura 2000 -verkostoon (SPA), ja alue on my?s valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Saaren kartano on osa , ja se on my?s muinaismuistolain suojelema historiallisen merkityksens? ja kulttuuriperint?arvojensa vuoksi.

Mietoistenlahti on yksi Suomen arvokkaimmista lintuvesist?, ja se on t?rke? muuttolintujen lev?hdyspaikka. Huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa lahdella voi lev?ht?? samanaikaisesti jopa tuhansia vesilintuja.

Alueella on kolme lintutornia, joista kaksi sijaitsee Vasikkahaassa. Lintutorneille johtava polku l?htee luontotuvan pys?k?intialueelta. Kolmas, muita matalampi torni sijaitsee Kuustossa, jonne on ohjattu ajoreitti Saarentielt?. Lis?ksi Sillankarilla on tarkkailukallio. Kes?ll? 2018 Sillankarin l?heisyyteen on avattu liikuntaesteet?n lintulava sek? kulttuuripolku luontopolun t?ydent?j?ksi. Luontopolku kulkee Saarentien lintutornien pys?k?intialueelta metsik?n halki Vasikkahaan lintutorneille. Polun varrella on alueen luonnosta kertovia luontotauluja.

Saaren kartanon on sitoutunut hoitamaan arvokasta kulttuurimaisemaansa Museoviraston hoito-ohjeiden mukaisesti. Lis?ksi kes?isin kartanon alueella maisemaa hoitavat lampaat sek? rantaniityll? ja Natura-alueella lehm?t.

Kartanon l?heisyydess? sijaitsee my?s vanha rauhoitettu tammilehto.

Lue lis?? kartanon historiasta

Saaren kartanon ja Mietoistenlahden luonnonsuojelualueen ja rantaniityn v?liss? kulkeva Kulttuuripolku on Koneen S??ti?n Saaren kartanon taiteilijaresidenssin ja Myn?m?enseudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n Mietoistenlahti – luontoel?myksi? kaikille -hankkeen yhteisty?n? ideoima noin puolen kilometrin pituinen nykytaidetta esittelev? virkistysreitti.

Kulttuuripolulla on vaihtuva ulkon?yttely.?Lue lis?? Kulttuuripolusta

Kulttuuripolun osoite on Saarenrantatie 21, 23140 Hietam?ki. Kulje kartanon risteyksest? noin 50 metri? eteenp?in: Kulttuuripolku on oikealla puolella tiet?. Vaihtoehtoinen osoite on lintutornien parkkipaikka?. Pys?k?intipaikkoja l?ytyy Saarentien varrella olevalta lintutornille viev?lt? parkkialueelta sek? Saarenrantatien varrella sijaitsevan Sillankarin lintutornin yhteydest?.

Kulttuuripolku-ulkon?yttely on avoinna kaikille alueella k?veleville.

Kulttuuripolulla vierailevien tulee v?ltt?? kartanon alueella liikkumista residenssiss? ty?skentelevien ty?- ja asumisrauhan vuoksi.

Esteett?myys ja saavutettavuus

Saaren kartanon residenssiss? on yksi esteet?n asunto, josta l?yd?t lis?tietoja t?m?n sivun kohdasta ”Asunnot”. ?Kartanon p??rakennuksen ensimm?inen kerros on esteet?n. P??rakennuksessa on hissi ja ensimm?isen kerroksen esteett?myytt? parannettu esimerkiksi poistamalla rakennuksen kynnyksi?. Yl?kerrassa sijaitseva kokoontumistila ei ole esteet?n.

Saavutettavuuden haasteina ovat vanhat, Museoviraston suojelemat rakennukset ja maalaismilj??. My?s residenssin syrj?inen sijainti ja julkisen liikenteen v?hyys voi vaikeuttaa esimerkiksi liikkumista tai avustajien saamista.?Kartanon kulttuurihistoriallisesti merkitt?v? maasto on haastavaa, esimerkiksi p??rakennukselta navetalle viev? hiekkatie on jyrkk? ja sinne menness? pit?? ylitt?? ajotie.

Kartanon rakennuskanta ei ole remontoitavissa t?ysin esteett?m?ksi. Jokaisessa korjauksessa pit?? mietti?, miten uudet ratkaisut voidaan sovittaa suojeltuun tilaan tai ymp?rist??n.

Kev??ll? 2023 aloitimme yhteisty?n?:n kanssa, ja arvioimme, miten voimme tehd? residenssist? esteett?m?mm?n ja saavutettavamman. Tulevaisuuden remonteissa hy?dynnet??n esteett?myysasiantuntijoiden ammattitaitoa.

Saaren kartanon residenssiohjelma perustuu kohtaamiseen ja siihen, ett? paikan p??ll? asutaan kaksi kuukautta. Kansainv?lisess? residenssiss? kommunikoidaan p??asiassa englanniksi. Saaren kartanon residenssiss? yhteiset tapahtumat, kohtaamiset ja keskustelut ovat englanninkielisi?.

Kes?n 2025 lyhyemm?t ryhm?residenssit keskittyv?t taiteilijaryhmien omaan ty?skentelyyn, jolloin ne voivat sopia paremmin esimerkiksi tukea tarvitseville taiteilijaryhmille.

Osana toimintamme sosiaalista kest?vyytt?, monimuotoisuutta ja saavutettavuutta, my?nn?mme??saapuville taiteilijoille tukea lentomatkoihin ja viisumikuluihin.

Saavutettavuuteen liittyv?t toimenpiteet ja n?k?kulmat vaativat jatkuvaa p?ivitt?mist?. Otamme mielell?mme vastaan palautetta ja ehdotuksia esteett?myyteen ja saavutettavuuteen liittyen.

Mik?li sinulla on saavutettavuuteen tai esteett?myyteen liittyvi? kysymyksi? tai toiveita, ole yhteydess? meihin s?hk?postilla?saari@麻豆精品.fi?tai soittamalla. Henkil?kunnan yhteystiedot l?yd?t?t??lt?.

Yhdenvertaisuus ja turvallisempi tila

Olemme sitoutuneita yhdenvertaisuutta edist?v??n ty?h?n.

Saaren kartanon residenssin yhteisel?m??n liittyv?t s??nn?t sis?lt?v?t turvallisemman tilan periaatteet.

Residenssi ei hyv?ksy syrjint?? i?n, alkuper?n, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, yhteiskunnallisen toiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, toimintakyvyn, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin, luokan/sosioekonomisen taustan, ulkon??n tai muun henkil??n liittyv?n syyn suhteen.

Noudatamme tapahtumissamme Koneen S??ti?n turvallisemman tilan periaatteita.