Uutiset Koneen S??ti?n toiminta 13.05.2026 Filosofia vastavoimana polarisaatiolle: Vuoden Tiedekyn? -voittaja Erika Ruonakoski kehottaa n?kem??n k?rjistyksien tuolle puolen Vuoden Tiedekyn? 2026 -voittaja Erika Ruonakoski kuvattiin Kansalliskirjastossa. Kuva: Heidi Strengell Jaa: Ent? jos emme kiirehtisik??n valitsemaan puolta? Filosofiantutkija Erika Ruonakosken mukaan nykykeskustelu jumittuu liian usein juupas–eip?s-kiistoihin. Tilalle t?m?nvuotinen Vuoden Tiedekyn? -voittaja ehdottaa tiedollisen ep?varmuuden siet?mist? – ajattelutapaa, joka voi purkaa k?rjistyneit? vastakkainasetteluja. Filosofiantutkija, dosentti Erika Ruonakoski on monen muun tavoin kyll?stynyt nykykeskustelun polarisoitumiseen. Vuoden Tiedekyn? -palkitussa tutkimusartikkelissaan Ruonakoski kysyy, miten n?hd? k?rjistyksi? korostavan ajattelun tuolle puolen. Koneen S??ti? on my?nt?nyt 25 000 euron arvoisen tunnustuksen Ruonakosken artikkelille . Artikkeli on julkaistu filosofisen aikakauslehti niin & n?inin numerossa 2/2023. ”Olen halunnut selvitt??, miten filosofia voisi purkaa vastakkainasetteluille perustuvaa kanssak?ymisen tilaa t?n? aikana”, Ruonakoski kertoo artikkelinsa kysymyksenasettelusta.” Filosofia helppojen ”mielt? olemisen” kaavojen rikkomisena Artikkelissaan Ruonakoski kysyy, mit? filosofia ja taide voivat tarjota totuudenj?lkeiseksi kutsutulle ajalle, jota luonnehtivat eri ihmisryhmien ajautuminen omiin puolustusasemiinsa ja mediatodellisuuksiinsa sek? yksil?llisen toimijuuden haurastuminen. ”Valtavirtafilosofian pyrkimys mahdollisimman hyv??n argumentointiin jonkun kannan puolesta ei v?ltt?m?tt? pysty seisauttamaan t?t? koneistoa, joka jumittuu juupas–eip?s-huuteluun”, tutkija toteaa. Siksi Ruonakosken mukaan tarvitaan toisenlainen tapa tehd? filosofiaa. Akateemisesta filosofiasta poikkeavat ilmaisukeinot voivat altistaa oman ajattelun luovalle h?mmennykselle ja auttaa reflektoimaan sit? kriittisesti. Ruonakosken mukaan filosofia voi rikkoa helppoja ”mielt? olemisen” kaavoja. Erityisesti h?n on j?ljitt?nyt ”ep?suoraksi filosofiaksi” kutsumaansa ajatteluperinnett?. “’Ep?suora’ viittaa minulle siihen, ettei pyrit? ainoastaan perustelemaan tietyn kannan oikeellisuutta tai lukitsemaan sit?, vaan leikitell??n moniselitteisyydell? ja kutsutaan siten yhteiseen ajattelun liikkeeseen”, Ruonakoski avaa. Yhteiseen ajattelun liikkeeseen liittyy Ruonakoskelle kumouksellista potentiaalia.“T?ss? ajassa pid?n t?rke?n? filosofian avaamaa oleilua mahdollisuuksien ulottuvuudessa. Tavoitteenani on ollut tehd? t?llainen tiedollisen ep?varmuuden tila ymm?rrett?v?ksi ja n?ytt??, miten se voi olla hedelm?llisempi l?ht?kohta ajattelulle kuin pakonomainen kannanottaminen.” Tienn?ytt?jin? filosofian historian leikittelij?t Filosofinen ajattelu ja luovia kirjallisia keinoja hy?dynt?v? kirjoittaminen ovat kulkeneet filosofian historiassa rinnakkain. Tienn?ytt?j?n? Ruonakoskelle on ollut muun muassa 1800-luvun eksistentialistifilosofi S?ren Kierkegaard. Toisaalta Ruonakoski on tutkimuksessaan kytkeytynyt feministisen filosofian perinteeseen ja innoittunut erityisesti suomentamistaan ajattelijoista, keskiajalla kirjoittaneesta Christine de Pizanista aina suurelle yleis?lle tunnetumpaan Simone de Beauvoiriin. ”Minua ihastuttaa n?iss? vanhemmissa, 1400–1800-lukujen teksteiss? esimerkiksi se, ettei lukija v?ltt?m?tt? tied?, miten tosissaan teksti on tarkoitettu otettavaksi. Siit? tulee hauska nyrj?ytys lukijan ajatusprosessille.” T?llainen filosofian tyylilaji her?ttelee Ruonakosken mukaan mielikuvitusta ja kutsuu aidon ihmettelyn ??relle. ”Ei vain siihen, vakuutunko argumentaatiosta vai en”, tutkija t?sment??. Filosofia voi liikuttaa, yll?tt?? ja tuoda esille eletyn kokemuksen moninaiset s?vyt. “N?in se voi kohdata lukijansa tuntevana ja ruumiillisena olentona.” Tiedekyn?-voittaja Erika Ruonakoski Kansalliskirjaston tiloissa. Kuva: Heidi Strengell ??rimm?isen My?nteisyyden Kuningatar puhuu: polarisoitumiskehityksen esiin kutsuma kirjoittajan ??ni Tiedekyn?-palkinnonsaaja per??nkuuluttaa nyansoidumpaa, s?vykk??mp?? keskustelun ja ajattelun tilaa. ”Kun kuulin Tiedekyn?-ehdokkuudesta, yll?tyin, koska olin tottunut ajattelemaan ehdolle asetettua artikkelia kokonaisuuden osana”, Ruonakoski kertoo. Palkittavan artikkelin parina saman lehden numerossa Ruonakoskelta on nimitt?in julkaistu my?s toinen, tyylilt??n kokeilevampi ja esseistisempi kirjoitus ”Katso kaaosta: ??rimm?isen My?nteisyyden Kuningatar puhuu”. ”??rimm?isen My?nteisyyden Kuningatar on keksim?ni fiktiivinen hahmo, joka tutkii samaan aikaan ironisesti ja lempe?sti edess??n avautuvaa maailmaa ja ihmisten erilaisia tapoja asennoitua kaoottiselta tuntuvaan muutokseen”, Ruonakoski kuvaa. Ruonakoski n?kee, ett? polarisoitumiskehityksess? on kyse paitsi yhteiskunnallisesta my?s ihmisen sis?isest? tapahtumasta. Ihminen voi esimerkiksi kiinnitty? nostalgiaan ja vaatia sellaisen todellisuuden palauttamista, jota ei ole koskaan olltukaan, tai etsi? syyllisi? aina ulkopuoleltaan, vihansa kohteeksi.”Katso kaaosta” -teksti on kirjoitettu pilailevalla tyylill? ja osittain filosofian miehisen perinteen kritiikiksi. Kaikkivoipa filosofikuningatar tarjoaa hell?? huolenpitoaan l??kkeeksi kaikkiin ihmiskunnan vaivoihin.Vastaavasti my?s palkittu artikkeli toimii pehme?n argumentaation keinoin.”Ajattelen ett? kielellisell? tasolla on mahdollista tehd? se, mit? yhteiskunnan tasollakin tulisi tehd?: valita kuunteleva ja pohdiskeleva asenne”, Ruonakoski toteaa.Vuoden Tiedekyn? -palkinnon tarkoituksena on vahvistaa suomenkielisen tieteellisen kirjoittamisen asemaa ja arvostusta. Vuodesta 2010 l?htien jaettu palkinto on yksi Suomen suurimmista alallaan, ja se my?nnet??n vuorovuosin humanistisen, yhteiskuntatieteen ja ymp?rist?ntutkimuksen alan suomeksi kirjoitetulle tutkimusartikkelille.?Erika Ruonakoski on filosofian dosentti, joka on erikoistunut fenomenologiaan ja feministiseenfilosofiaan. H?n ty?skentelee tutkijana k?yt?nn?llisess? filosofiassa Helsingin yliopistossa. Kuka? Erika Ruonakoski filosofian dosentti, joka on erikoistunut fenomenologiaan ja feministiseen filosofiaan. H?n ty?skentelee tutkijana k?yt?nn?llisess? filosofiassa Helsingin yliopistossa. Ruonakoski on v?itellyt teoreettisen filosofian alalta vuonna 2011 Helsingin yliopistosta tutkimuksellaan . Ennen filosofian opintojaan Ruonakoski opiskeli ja valmistui kuvataiteilijaksi. Teoreettisen filosofian lis?ksi Ruonakoski on opiskellut naistutkimusta, teatteritiedett? ja sosiaalipsykologiaa. Ruonakoski on suomentanut erityisesti naisfilosofien tekstej? kuten laajan koosteen Christine de Pizanin teoksesta Kirja naisten kaupungista (Le livre de la cité des dames, 1405) suomennoskokoelmaan ja Simone de Beauvoirin (Pour une morale de l’ambigu?té, 1947). Ruonakoski on yksi perustajista. Lis?ksi h?n on muun muassa toiminut puheenjohtajana 2023–2025. Ote palkinnon valitsijan, Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professori Riikka Rossin?palkintoperusteluista: ”Kauniisti kirjoitettu Erika Ruonakosken artikkeli puhuttelee aikana, jolloin julkaisukanavien samankaltaisuus, tulostavoitteet ja teko?ly yhdenmukaistavat tieteellist? kirjoittamista. T?ss? ymp?rist?ss? taiteellisen tai luovan kirjoittamisen mahdollisuudet ajattelun v?linein? ja tieteellisen tiedon tuottamisessa j??v?t sivuosaan. Ruonakoski pohtii ep?suoraksi filosofiaksi kutsumaansa kirjoittamisen k?yt?nt?? vaihtoehtona oman aikamme kurinalaiselle ja vakavallekin vakuuttamiselle ja her?tt?? ajattelemaan, kuinka tieteellinen kirjoittaminen tarvitsee my?s mielikuvitusta ja luovan kirjoittamisen keinoja. Ep?suoran kirjoittamisen k?yt?nt? peilautuu Ruonakosken taitavassa dialogisessa tyyliss?. Kysyminen ja vuoropuhelu kannattelee Ruonakosken artikkelia, jossa kirjoittaja v?itt??, mutta my?s kielt?? ja horjuttaa kriittisesti v?itteit??n; artikkeli ei tyhjenn? tai pelkist? tutkimuksen kohdetta vaan kysyy ja her?tt?? lukijan kysym??n. Vaikka Ruonakoski liikkuu eri aikakausien monitulkintaisen aineiston parissa, artikkeli on muodoltaan ja laajuudeltaan hienosti hallittu kokonaisuus. Kirjoittaja kuljettaa ja kehitt?? taitavasti v?itt?m??ns? – havainnollisesti ja kiehtovin esimerkein – kuitenkaan peitt?m?tt? v?itett??n yksityiskohtiin. Tutkimus filosofian moniselitteisyydest? ei siten hylk?? kurinalaisemmankaan tieteellisen kirjoittamisen hyveit?. Humanistinen kirjoittaminen edellytt?? usein erikielisten l?hteiden, kielen, kirjallisuuden, historian ja filosofian sanaston ja k?sitteiden yhteensovittamista. Tutkittavien aiheiden ja aineistojen olomuotona on monimerkityksisyys, jonka luova tarkastelu pit?? – Ruonakosken artikkelia lainaten – maailman avoinna uusille havainnoille.”