Uutiset Apurahat 04.07.2018 Eriarvoisuus Suomessa – jakautuuko Suomi? Jaa: Miten eriarvoisuus n?kyy Suomessa? Koneen S??ti?n Jakautuuko Suomi? -rahoitusohjelma on yksi suurimmista koskaan toteutetuista yrityksist? tarkastella suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumista. Ohjelmassa rahoitettiin yhteens? 3,8 miljoonalla eurolla noin 30 projektia, joissa oli mukana yli sata ihmistieteilij??, toimittajaa ja taiteilijaa. Eriarvoisuus Suomessa Eriarvoistuuko Suomi ja miksi? T?st? p??kysymyksest? syntyneen rahoitusohjelman tavoitteena oli lis?t? ymm?rryst? eriarvoistumisesta. S??ti? rahoitti tutkijoiden ja journalistien yhteisprojekteja, ja joissakin oli my?s taiteilijoita mukana. Hankkeissa tutkittiin eriarvoistumista monilla eri tasoilla. Temaattisia kokonaisuuksia olivat muun muassa maahanmuutto ja pakolaisuus, terveys ja ik? sek? sosiaaliset jakolinjat kaupunkitilassa. Uuden tiedon tuottamisen lis?ksi hankkeet panostivat tehdyn tutkimuksen ja muiden tuotosten n?kyv?ksi tekemiseen. ”闯辞耻谤苍补濒颈蝉迟颈 Reetta R?ty summasi Vuosaaressa tehdyn tutkimuksen johtop??t?ksen?, ett? Suomi ei vain jakaudu, vaan sit? jaetaan. Hyvinvoinnin ja koulutuksen resurssien leikkauksella on n?kyv?t seurauksensa. Tulevaisuudessa h?nen mielest??n olennaista on se, ovatko jakautumisesta aiheutuvat siilot umpioita vai tapahtuuko niiden v?lill? liikett? sek? kyky? ja halua ymm?rt?? muita”, totesi Koneen S??ti?n tiedejohtaja Kalle Korhonen hankkeiden ty?tapoja ja tuloksia yhteen summanneen artikkelikokoelman Jakautuuko Suomi? Eriarvoistuminen toimittajien, tutkijoiden ja taiteilijoiden silmin ilmestyess? syksyll? 2018. Kirjan toimittivat toimittaja Johanna Vehkoo ja filosofi Ville L?hde. Maahanmuuttajia kohdellaan Suomessa eri s??nn?in Moni Jakautuuko Suomi? -hanke liittyi l?heisesti muuttoliikkeisiin ja niiden vaikutuksiin. Tapio Nyk?nen, Saara Koikkalainen, Tiina Sepp?l?, Enni Mikkonen ja Minna Rainio kertovat monialaisesta hankkeestaan, jossa tutkittiin Pohjois-Suomeen vuosina 2015 ja 2016 tulleita pakolaisia. Sek? vastaanottokeskuksiin p??tyneet pakolaiset ett? keskusten ymp?rist?ss? asuneet ihmiset eliv?t poikkeusaikaa, josta oli p??st?v? jossakin vaiheessa pois, jotta luottamus tulevaan palautuisi. Nyk?sen ja kollegoiden mukaan eri osapuolten surut, traumat, toivot ja turvallisuuden vaateet on purettava niin, ett? muodostuu uusi, jaettu ja riitt?v?n my?nteinen kokemus. Pys?ytetyt – Etnisen profiloinnin tilat, merkitykset ja k?yt?nn?t -hankkeessa toimineet yhteiskuntatieteilij?t Suvi Keskinen ja Markus Himanen, toimittaja Kati Pietarinen ja taiteilijat Laura B??k ja Aino Sutinen kirjoittavat julkisen vallan edustajien toteuttamasta etnisest? profiloinnista Suomessa. Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalh?gskolanin kev??ll? 2018 julkaisemassa tutkimuksessa osoitettiin etnisen profiloinnin arkip?iv?isyys Suomessa. Tutkimus l?hi?iss? osoitti eriarvoistumisen jakolinjat Suomessa Reetta R?dyn ja sosiologi Johanna Niemen artikkelit liittyv?t Eriytyv? Suomi: tapaustutkimus sosiaalisista jakolinjoista ja kaupunkitilan mahdollisuuksista Vuosaaressa -hankkeeseen. Vuosaaressa ty?ryhm?n oli mahdollista tutkia keskeisi? asioita suomalaisen yhteiskunnan kannalta: sosioekonomista tilannetta, etnisyyksi?, koulutusta ja sen merkityst?. R?dyn mukaan tutkijayhteis?n tarjoamaan teoreettiseen osaamiseen yhdistyi ”arki, jossa n?kyiv?t konkreettisesti valtarakenteet, eriytymisen mekanismit ja jakolinjat”. Tutkijat Marko Juntunen ja Ville Laakkonen tutkivat Turun Varissuon l?hi?t? etnografian keinoin. Varissuo on vilkkaimpana l?hi?rakentamisen kautena rakennettu asuinalue, jossa n?kyy konkreettisesti monien l?hi?iden historia. 1960–70-lukujen Suomen sis?isen muuttoliikkeen yhdest? kohteesta on tullut 2000-luvulla Suomen kansainv?lisin l?hi?. Tutkimus havainnollisti, miten moninaiset Varissuon asukkaiden kokemusmaailmat ovat. ”Ei ole selv?linjaista, yleistett?v?? hahmoa sen paremmin kristitylle tai muslimille kuin keskustan tai l?hi?n asukkaallekaan”, Juntunen ja Laakkonen kirjoittavat. Ajaako rikas bussilla? Taloudelliseen eriarvoisuuteen syventyneit? hankkeita oli useita. Maria Ohisalo kirjoittaa suomalaisen yhteiskunnan piilotetuista ja n?kyvist? jakolinjoista. Edellisiin kuuluvat tulonjaon ja terveyden eriarvoisuus, j?lkimm?isiin yh? pitenev?t ja arkip?iv?istyv?t leip?jonot. Ohisalon mukaan leip?jono on ”monella tapaa huono-osaisuuden ja hyvinvointivaltion ep?onnistumisen symboli”. Hanna Kuusela toimi tutkijana Anu Kantolan johtamassa Promillen projektissa, jossa haettiin vastauksia kysymykseen, ovatko talouden eliitit irtoamassa muusta suomalaisesta yhteiskunnasta. K?vi ilmi, ett? monet suomalaiset vauraat el?v?t paljolti samanlaista el?m?? kuin muut suomalaiset eiv?tk? koe yhteiskuntaa liian eriarvoiseksi. Sovittelujournalismi oli ehdolla Vuoden journalistiseksi teoksi Viestinn?n tutkijoiden Laura Ahvan ja Mikko Hautakankaan artikkelin aiheena on sovittelujournalismi eli se, miten journalistit voivat toteuttaa sovittelevuuden periaatteita k?yt?nn?ss?. Periaatteita ovat j?nnitteen selkiytt?minen, kuunteluttaminen ja luottamuksen kannatteleminen. Artikkeli tarkastelee sovittelujournalismin periaatteiden toteutumista Maaseudun Tulevaisuuden ja Vihre?n Langan yhteisen lehtijutun ”Vegaani maitotilalla” tekoprosessissa. Hanke oli ehdolla Vuoden journalistiseksi teoksi 2018. Sovittelun vastakohta on viha ja sen lietsominen. Yhteiskuntatieteilij?t Markus Kaakinen ja Atte Oksanen esittelev?t artikkelissaan tuloksia Vihan verkko: ??rimm?iset nettiyhteis?t tutkimuksen ja tutkivan journalismin valossa -hankkeesta. He korostavat, ett? viha tuhoaa sek? vihattavan ett? vihaajan ja myrkytt?? yhteiskunnan poistaessaan luottamuksen ihmisten v?lilt?. Rahoitushaun vaiheet Rahoitushaussa j?rjestettiin nelj? kierrosta. 2.6.–4.8.2014 (nopeaa toimintaa vaativat hankkeet ja yhteishankkeet). 5.8.–30.9.2014. .21.11.2014–22.1.2015 (nopeaa toimintaa vaativat hankkeet). .15.2.–15.3.2015 (kaikensuuruiset hankkeet). . Hankkeiden kotisivuja Tiedotteet Tuore Jakautuuko Suomi? -kirja n?ytt?? useilla eri tasoilla eriytyneen Suomen (15.10.2018)Uusi Jakautuuko Suomi -artikkelisarja k?ynnistyy: Suomi ei jakaudu, vaan sit? jaetaan (2.11.2017) Videoita hankkeista Radio Hemppa Radio Hemppa on espoolaisen Heimo M?kiharjun oma-aloitteinen projekti, jota h?n vie eteenp?in Kauklahden el? ja asu -seniorikeskuksessa. Kyseess? on yhden ihmisen teko eriarvoistumisen ehk?isemiseksi ja sosiaalisen tasa-arvon lis??miseksi: tavoitteena on yhteis?llisyys, yhteisen tiedon jakaminen ja kaikkien mukaan ottaminen. Videon on k?sikirjoittanut, kuvannut ja ohjannut Heidi Piiroinen ja leikannut Saku Koponen. Kiitos Hemppa ja Kauklahden el? ja asu -seniorikeskuksen asukkaat ja henkil?kunta! Erilaisii samanlaisii Erilaisii samanlaisii -videossa Apollon Yhteiskoulun 8.-luokkalaiset Jonas, Aaro, Tiitu, Pihla, Janet, Ralph, Mikk ja Kari pohtivat keit? he ovat: kuka on suomalainen, kuka on ulkomaalainen ja kuka on maahanmuuttaja. Vai onko sill? mit??n merkityst?. Videon on k?sikirjoittanut, kuvannut ja ohjannut Heidi Piiroinen ja leikannut Saku Koponen. Kiitos Apollon Yhteiskoulun 8.-luokkalaiset Jonas, Aaro, Tiitu, Pihla, Janet, Ralph, Mikk ja Kari!