Tarinat ja julkaisut Saaren kartanon residenssi 13.02.2025 Saaren kartano – kest?vyyden toisella puolella Tarinat ja julkaisut Saaren kartanon residenssi 13.02.2025 Saaren kartano – kest?vyyden toisella puolella Kietoutumisia kartoittamassa Keit? ovat Saaren kartanon muunlajiset asukkaat? Ketk? ovat pysyvi? asukkaita, ketk? vierailijoita? Miten biokulttuurinen perint? ja monilajinen yhteistoiminta ovat muovanneet Mietoisten maisemaa? Beyond Sustainability 2.0 on maisema-arkkitehtuurin tutkimusprojekti, jonka tavoitteena on tunnistaa ja tehd? Saaren kartanon ja Mietoistenlahden maiseman el?v?t olennot, monilajiset prosessit ja hoivan koreografiat. Jaa: Posthumanistisesta filosofiasta ja monilajisesta ajattelusta kumpuavat teoriat haastavat meit? tarkastelemaan suhdettamme muuhun el?v??n maailmaan uudella tavalla. Sen sijaan, ett? maisemat olisivat vain taustalla h?ilyvi? n?ytt?m?it? tai passiivisia kulisseja ihmisen toiminnalle, ne ovat itsess??n aktiivisia kokonaisuuksia. Maisemat muodostuvat dynaamisista monilajisista prosesseista, joiden luomiseen osallistuvat lukemattomat toimijat, el?m?t ja elintavat. N?m? prosessit ja toimijuudet j??v?t meilt? kuitenkin usein huomaamatta. Edell? mainitut riippuvuudet ja kytk?kset ihmisten ja muun el?v?n maailman v?lill? ovat Beyond Sustainability 2.0 -tutkimusprojektin keski?ss?. Hanke toteutetaan Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin tutkimusryhm?n sek? Saaren kartanon tutkija- ja taiteilijaresidenssin yhteisty?n? vuosina 2022–2026. Hankkeen tavoitteena on kehitt?? uusia tapoja viesti? maiseman ajallisista ja monilajisista kerrostumista sek? edist?? uudistavaa suhdetta el?v??n maailmaan. Saaren kartanon alue, joka toimii hankkeen tutkimuskohteena, on kulttuurihistoriallisesti ja -perinn?llisesti poikkeuksellisen rikas. Kartanon pitk?n historian aikana ihminen on l?sn?olollaan ja toiminnallaan muokannut maisemaa ja vaikuttanut siin? el?viin lajeihin. Kartanon alueen kerroksellinen maisema on ihanteellinen kohde eri aikakausina vallinneiden ihmisten ja muunlajisten – kuten paikallisten el?in- ja kasvilajien – v?lisen vuorovaikutuksen tutkimiseen ja esitt?miseen. N?iden vuorovaikutussuhteiden tunnistamiseksi tutkimus hy?dynt?? sek? biokulttuurista ett? monilajista l?hestymistapaa, jotka tarkastelevat kasvien, el?inten sek? ihmisten toimijuutta ja yhteisty?t? elinymp?rist?jen muodostamisessa. N?it? l?hestymistapoja k?sitell??n tarkemmin seuraavissa osioissa, joita t?ydent?v?t hankkeessa toteutetut grafiikat ja kuvat. Grafiikat tarjoavat avauksia ja n?k?kulmia Saaren maiseman moninaisiin toimijoihin ja vuorovaikutuksiin. Projektin tavoitteena on haastaa perinteisi? tapojamme hahmottaa maisemaa tarjoamalla n?k?kulmia prosesseihin, jotka ylitt?v?t ihmisen elinajan ja mittakaavan. Hanke rohkaisee kiinnitt?m??n huomiota maiseman ajallisiin kerrostumiin sek? monilajisiin kokonaisuuksiin, Saaren kartanon, esimerkin avulla. Asettaessamme itsemme osaksi maisemaa ja sen monimuotoista toimijoiden verkostoa voimme vahvistaa suhdettamme muuhun el?v??n maailmaan. Maisemat el?vin? sommittumina Maisemia voi l?hesty? jokap?iv?isin? moni??nisin? spektaakkeleina, joihin olemme unohtaneet kiinnitt?? huomiota. Jos maisemia ajattelee jatkuvasti muuntuvina, monilajisen yhteistoiminnan tuotoksina, emme en?? ole pelkki? maiseman tarkkailijoita, vaan toimijoita muiden toimijoiden joukossa, kehoja muiden kehojen lomassa. Useiden tutkijoiden mukaan meid?n on opittava n?kem??n, miten ei-inhimilliset toimijat, kuten kasvit, el?imet, sienet ja mikro-organismit muokkaavat maisemia ja luovat elinkelpoisia maailmoja. Antropologi Anna L. Tsingin monilajisten sommittumien k?site ohjaa huomiota ei-inhimillisiin el?miin ja tapoihin sek? siihen, miten ne kokoontuvat ja kietoutuvat maisemassa. Tsingin ”huomaamisen taitojen” harjoittaminen auttaa n?kem??n maiseman asuttuna, ihmisten ja ei-inhimillisten toimijoiden yhteistuotoksena. Ekologisen kriisin aikana yhteiskuntamme suuri teht?v? on oppia n?kem??n maisemat yhteiselon tiloina, jotka ovat t?ynn? lukemattomia erilaisia tapoja olla elossa. Arkkitehtuurigrafiikalla on mahdollista havainnollistaa maisemassa piilevi? kietoutumisia ja tehd? n?kyv?ksi ihmist? laajempia tapoja luoda maailmoja. Piirrokset ja kartografiset esitykset voivat toimia v?linein? monilajisten narratiivien ja biokulttuurisen perinn?n viestimiseen. Tutkimusprojektissa kehitet??n t?llaisia visuaalisia v?lineit? ja kokeillaan, miten niill? voidaan kuvata el?v?? maailmaa ja maisemaa uusilla tavoilla. Biokulttuurinen perint?: maisema ajallisuuksien ja kietoutumisten verkostona L?nsimaisissa yhteiskunnissa ihmisi? ja luontoa koskeva keskustelu on usein kaksijakoista. Ihminen ja luonto, kulttuuri ja luonto, inhimillinen ja ei-inhimillinen tai ep?luonnollinen ja luonnollinen muodostavat jakoja, jotka ovat vaikuttaneet siihen, miten k?sit?mme ja arvotamme maailmaa. T?llainen dualistinen ajattelu vaikeuttaa ihmisen luoman kulttuurin ja luonnon hahmottamista yhten? erottumattomana kokonaisuutena, vuorovaikutusten ja riippuvuuksien verkostona. T?m? keskin?isriippuvainen maailma n?kyy maisemissa, jotka eiv?t ole pelk?st??n tai puhtaasti luonnollisia tai kulttuurisia, vaan muodostavat jatkumon lukemattomista erilaisista ihmisten ja muunlajisten v?lisist? suhteista. Yksi tapa purkaa ja ymm?rt?? n?it? maisemassa piilevi? kietoutumia on omaksua k?sitteit?, jotka tunnistavat maiseman kulttuuriset ja muunlajiset prosessit biokulttuurisena kokonaisuutena. Yksi t?llaisista k?sitteist? on 2000-luvun taitteessa muotoutunut biokulttuurinen perint?, johon viitataan my?s biologisena kulttuuriperint?n?. Useiden k?sitteest? kirjoittaneiden tutkijoiden ja instituutioiden mukaan biokulttuurinen perint? tunnistaa maiseman luonto- ja kulttuuriperinn?n yhten?isen?, toisiinsa kietoutuneena kokonaisuutena. Biokulttuurinen perint? on sellaista, joka on kehittynyt ihmisten elinkeinojen, elintapojen sek? muunlajisten v?lisess? vuorovaikutuksessa vuosikymmenien, vuosisatojen tai jopa vuosituhansien aikana. Tutkimuksessaan Elisabeth Sj?dahl kirjoittaa siit?, kuinka maisema on paljon muutakin kuin vain visuaalisia, katseella havaittavia piirteit? tai elementtej?. H?n k?ytt?? syv?n tai kerroksellisen maiseman k?sitett? (deep landscapes) kuvaamaan sit?, kuinka maisema sis?lt?? my?s huomattavaa tilallista sek? ajallista syvyytt?. Sama p?tee biokulttuuriseen perint??n, joka kehittyy jatkuvasti yhdess? kulttuurin ja luonnon muuttuvien ilmi?iden kanssa. Biokulttuurisen perinn?n tunnistamiseksi ja etenkin sen ymm?rt?miseksi maisemaa tulee tutkia pintaa syvemm?lt?, niin ajassa kuin paikassa, ja paljastaa siten n?ihin ulottuvuuksiin piiloutuneet kerrostumat. Ajallisista kerrostumista nykyhetken monilajisiin vuorovaikutuksiin Biokulttuurisen perinn?n k?sitteen avulla Saaren kartanon maiseman voi n?hd? rikkaana, el?v?n?, muuttuvana ja monikerroksisena perint?n?, joka on muotoutunut sek? ihmisten ett? muunlajisten yhteisty?n ja vuorovaikutuksen tuloksena. Antamalla n?k?kulmia maisemaa muokanneista tapahtumista ja prosesseista, biokulttuurinen perint? auttaa ymm?rt?m??n, kuinka nykyiset monilajiset sommitelmat ovat maisemaan muodostuneet. T?t? kautta biokulttuurinen perint? voi tarjota t?rke?? tietoa my?s tulevaisuutta varten, ja her?tell? n?k?kulmia siihen, miten kulttuuriset toimet ja maisemanhoidolliset menetelm?t voisivat tukea olemassa olevia monilajisia vuorovaikutusten verkostoja my?s jatkossa. T?ss? hankkeessa Saaren kartanoa ymp?r?iv?n maiseman biokulttuuriperint?? esitet??n ajallisilla kuvasarjoilla, jotka sis?lt?v?t sek? karttakaavioita ett? poikkileikkauskuvia. Karttakaaviot havainnollistavat alueiden muutoksia ja liikkeit?, paljastaen p??llekk?isi? sek? piiloutuneita biokulttuuriperinn?n kerrostumia ja sijainteja. Poikkileikkauskuvia, joista kaksi on esitetty t?ss? artikkelissa, hy?dynnet??n biokulttuuriperinn?n sis?lt?mien keskin?isten vuorovaikutusten ja riippuvuuksien esitt?misess?. Ne havainnollistavat luonnon prosessien, muunlajisten toimijoiden ja maisemanhoidon v?lisi? vuorovaikutussuhteita. Kuvasarjojen tavoitteena on saavuttaa sek? v?litt?? syvemp?? ymm?rryst? Saaren kartanon maiseman ajallisuuksista sek? biokulttuuriperinn?n kehityksest?. Ty?kirja oppaana maisemaan Projektin osana on julkaistu ty?kirja Notations. Saari Residence Landscape Workbook on kokoelma kuvituksia, karttoja sek? tekstej?, ja se toimii paikallisena oppaana Saaren kartanon maisemaan niin residenssin asukkaille kuin vierailijoille. Posthumanismia ja monilajista ajattelua edustavien kirjoittajien ty?n pohjalta laaditussa ty?kirjassa maisemaa k?sitell??n liikkuvana, muuttuvana, uudistuvana kokonaisuutena – jatkuvassa kehityksess? olevana dynaamisena prosessina, joka koostuu monista el?mist?, el?m?nmuodoista, toimijoista ja koreografioista. Ty?kirja vastaa filosofi Baptiste Morizotin kuvaamaan ”sensibiliteetin kriisiin”, jonka voisi suomentaa sek? herkkyyden ett? tietoisuuden k?yhtymisen? el?v?? maailmaa kohtaan. Morizot’n nime?m? kriisi viittaa erilaisten suhteiden puutteeseen, joita voimme kuvitella ja luoda el?v?n maailman ja muunlajisten kanssa. Filosofin mukaan ekologinen kriisi on paitsi ihmiskunnan ja muiden lajien sek? niiden elinymp?rist?jen kriisi, my?s ennen kaikkea ihmisten ja muun el?v?n maailman v?lisen suhteen kriisi. Morizotin mukaan herkkyyden kriisi ilmenee monin tavoin, kuten el?vien olentojen puutteena kulttuurissamme, kyvytt?myyten?mme nimet? tai tunnistaa kanssamme el?vi? lajeja sek? toislajisten j?tt?misen? yhteiskunnallisen ja poliittisen huomion ulkopuolelle. Ty?kirjan tarkoituksena on lis?t? residenssin asukkaiden ja vierailijoiden maisemanlukutaitoa sek? tietoisuutta Saaren kartanon muunlajisista asukkaista ja elollisen maailman rytmeist?. Piirustukset kokoavat ja viestiv?t tietoa paikallisesta ekologiasta ja biokulttuurisesta perinn?st?, ja rohkaisevat asukkaita ja vierailijoita viritt?ytym??n maisemaa muokkaaviin prosesseihin ja lajeihin. Ty?kirja tukee Beyond Sustainability 2.0 -tutkimusprojektin tavoitteita tarjoamalla v?lineit? ekologisen lukutaidon kehitt?miseen sek? uusien yhteyksien luomiseen ihmisten ja muun el?v?n maailman v?lill? Saaren kartanossa ja sen ulkopuolella. (l?hteet ja lukuvinkit): A?t-Touati, F. (2024) Thé?tres du monde. Fabriques de la nature en Occident. La Découverte A?t-Touati, F. & Latour, B. (2022) Trilogie Terrestre. ?ditions B42. A?t-Touati, F., Arènes, A., & Grégoire, A. (2019). Terra Forma: Manuelle des cartographies potentielles. ?ditions B42. Bracke, B., Bonin, S., Notteboom, B., & Leinfelder, H. (2022). A multispecies design approach in the Eure valley: Three lessons from a design studio in landscape architecture. Les Cahiers de la recherche architecturale urbaine et paysagère, 14. Bridgewater, P. & Rotherham, I. D. (2019). A critical perspective on the concept of biocultural diversity and its emerging role in nature and heritage conservation. People and nature, 1(3), 291-304. Carlisle, S. & Pevzner, N. 2012. The Performative Ground: Rediscovering the Deep Section. Scenario Journal, SCENARIO 02: Performance. [Cited 26.2.2024]. Retrieved from: Cronon W. (1996). The Trouble with Wilderness: Or, Getting Back to the Wrong Nature. Environmental history, 1(1), 7-28. Eriksson, O. (2018). What is biological cultural heritage and why should we care about it? An example from Swedish rural landscapes and forests. Nature Conservation, 28, 1–32. Latour, B., & Porter, C. (2017). Facing Gaia : eight lectures on the new climatic regime. Cambridge, UK ; Polity. Morizot, B. (2020) Manières d’être vivant. Actes Sud. Sj?dahl, E. (2024). Deep Landscape (Doctoral dissertation, The Oslo School of Architecture and Design). Swedish National Heritage Board (2014). Biologiskt kulturarv – v?xande historia. Riksantikvarie?mbetet. Retrieved from: UNESCO (2008). Links between biological and cultural diversity – concepts, methods and experiences. Report of an international workshop, UNESCO, Paris, 2008. Retrieved from:. Tsing, A. L. (2015). The mushroom at the end of the world: On the possibility of life in capitalist ruins. Princeton University Press. Zhong Mengual, E. (2021). Apprendre à voir: Le point de vue du vivant. Actes Sud.