Miten voivat kaupunkipuut? 每 Kaisa Rissanen tutkii?puiden stressi???

Puut on tuotu kaupunkeihin lis??m??n viihtyvyytt? ja parantamaan ihmisten elinolosuhteita. Mutta kun ilmasto kuumenee ja ??ris??t lis??ntyv?t, onnistuvatko puut tuottamaan niilt? toivottuja ekosysteemipalveluja?

Mist? on kyse?

Maatalous- ja mets?tieteiden tohtori Kaisa Rissanen tutkii Koneen S??ti?n rahoituksella kaupunkipuiden stressisignaaleja sek? niiden vaikutusta paitsi puille, my?s niiden tuottamille ekosysteemipalveluille.
Ilmaston kuumentuessa ja ??ris?iden voimistuessa kaupunkipuiden varaan lasketaan paljon: niiden toivotaan sitovan hiilidioksidia ja vett? sek? viilent?v?n ilmaa.
Muuttuvat ymp?rist?olosuhteet kuitenkin vaikuttavat my?s puiden hyvinvointiin. Kolmivuotisessa tutkimushankkeessaan Rissanen pyrkii selvitt?m??n millaisin tavoin puiden hyvinvointia voitaisiin kaupungeissa tukea.

Kaupunkipuita katsellessa sit? tulee harvoin ajatelleeksi, ett? tuskin yksik??n niist? olisi itse valinnut juuri tuon kohdan kasvupaikakseen.

Puut el?v?t l?ht?kohtaisesti metsiss?, mutta me ihmiset olemme tuoneet ne my?s rakentamaamme ymp?rist??n. Ja kiihtyvien ymp?rist?nmuutosten ajassa laskemme kaupunkipuiden varaan paljon: puiden toivotaan esimerkiksi viilent?v?n ilmaa, sitovan hulevesi? ja lis??v?n viihtyvyytt?.

Mutta miten puut itse p?rj??v?t kaupungissa, miten ne voivat?

Kaisa Rissanen tutkii kolmivuotisessa hankkeessaan kahden puulajin, rauduskoivun ja mets?vaahteran, stressi? muuttuvissa kaupunkiymp?rist?iss?. Puuyksil?it? tutkimuksessa on yhteens? 60, ja Rissasen otanta rajoittuu kolmeen erilaiseen kaupunkiymp?rist??n: katujen varsiin, puistoihin ja kaupunkimetsiin.

Tutkimus on viel? kesken, mutta vaahteroista Rissanen voi sanoa jo jotakin: ※L?ysimme pienen viitteen siit?, ett? vaahteran lehdet ovat pienempi? katupuilla kuin puilla metsiss? tai puistoissa, mik? voi tarkoittaa, ett? siten ne sopeutuvat pienemp??n vesim??r??n. Kun lehden koko on pienempi puu haihduttaa v?hemm?n vett?. Silloin ne ovat hieman valmistautuneempia kuivuuteen.§

Ja kun selviytymisstrategia on olemassa, stressi? on v?hemm?n.

Mit? on puiden stressi?

Kun Rissanen on mittaillut puita Helsingin kantakaupungissa, ihmiset ovat tulleet juttusille ja kysyneet mit? h?n tekee. Noiden keskustelujen my?t? Rissanen on alkanut pohtia, olisiko jokin muu sana parempi kuvaamaan puiden reaktioita.

Meill? ihmisill? on nimitt?in varsin selke? kokemus siit?, mit? stressi tarkoittaa: kiirett?, ahdistusta, kireytt?.

※Mutta kasveille se tarkoittaa sit?, ett? ymp?rist?olosuhteet ovat niiden optimaalisen toimintakyvyn ulkopuolella.§

Siis jos ymp?rist? on vaikkapa liian l?mmin tai liian kylm?, liian kuiva tai liian kostea, ja n?m? uudenlaiset olosuhteet vaikuttavat niiden toimintakykyyn jollakin tavalla. My?s erilaiset bioottiset tekij?t, kuten sienitaudit ja tuhohy?nteiset voivat aiheuttaa puille stressi?. Rissanen ajattelee stressin olevan sateenvarjotermi, jota k?ytet??n erilaisista puun toimintaan negatiivisesti vaikuttavista tekij?ist?.

Stressi? tutkiessaan Rissanen mittaa erilaisia fysikaalisia ilmi?it?. Yhteytt?mist? ja haihdutusta, lehtien kokoa sek? veden m??r?? niiss?. N?ist? mittauksista ilmenev?t stressisignaalit eiv?t kuitenkaan kerro viel? siit?, miten puu kokee stressin.

※Me voimme mitata sit?, mutta emme me p??se puun kokemukseen, koska olemme ihmisi?. Me emme ymm?rr? kasveja niin hyvin, ett? ymm?rt?isimme niiden kokemusmaailmaa todenmukaisesti 每 ja onko niill? sellaista asiaa kuin kokemus.§

Kaupungissa on my?s kivoja asioita, puillekin

Kaupungit eiv?t kuitenkaan ole puille pelkk? hornankattila, vaan niiss? on my?s puille suotuisia tekij?it?.

※Polttomoottoritoiminnan takia hiilidioksidipitoisuus on kaupungeissa suurempi, ja seh?n on kasveille edullista. Ja t??ll? viile?mmiss? olosuhteissa se, ett? kaupunki on v?h?n l?mpim?mpi paikka voi olla puille hyv? asia, koska kasvukausi pitenee. Lis?ksi kaupungissa on paljon ravinteita.§

Rissanen kertoo, ett? joidenkin tutkimusten mukaan puut kasvavat nopeammin kaupungeissa kuin metsiss?. Voisiko kaupunkipuista muodostua ajan my?t? ihan oma lajinsa, vaikkapa kaupunkivaahtera?

※Todella pitk?ll? aikav?lill? toki voisi. Nyt tutkimme kuitenkin akklimaatiota eli puun elinaikana tapahtuvaa sopeutumista, kun taas adaptaatio tarkoittaa sit? evolutiivista prosessia, jossa luonnonvalinta valitsee parhaat suvunjatkajat.§

Akklimaatio kuitenkin kertoo, ett? puut ovat varsin muovautumiskykyisi? ja pystyv?t vastaamaan ymp?rist?ns? muutoksiin joko lehtien, puuaineen tai ehk? juurienkin kautta.

※Juuria kuitenkin tutkitaan tosi v?h?n, koska ne ovat siell? kaiken infran alla.§

Ekosysteemiss? yhden stressi vaikuttaa my?s toiseen

Viimeisen kymmenen vuoden aikana kaupunkipuiden tutkimus on kasvanut r?j?hdysm?isesti. Se johtuu Rissasen mukaan siit?, ett? kaupungit joutuvat vastaamaan ilmastonmuutokseen ja miettim??n tapoja, joilla infrastruktuuri ja ymp?rist? voisivat sopeutua uusiin olosuhteisiin.

※Mutta tutkimus on aiemmin keskittynyt kaupunkeihin, joissa kuumuus ja kuivuus koetaan ensimm?isen?, siis vaikkapa Etel?-Eurooppaan.§

Vaikka Rissanen on koulutukseltaan puufysiologi, monesti tutkimukset kiertyv?t tavalla tai toisella ihmiseen.

※T?m?nkin tutkimuksen taustalla on ajatus, ett? sitten kun ymm?rr?mme paremmin miten puut toimivat eri ymp?rist?iss? ja mitk? nimenomaiset kaupunkiymp?rist?t voivat olla niille haitallisia, silloin pystymme muokkaamaan niiden hoitoa, ehk? lajivalintaakin. Ja silloin ne tuottavat mahdollisimman tehokkaasti kaupungille toivottuja ekosysteemipalveluja, kuten viilennyst?, virkistyspalveluita ihmisille tai ilmansaasteiden ja hiilen sidontaa.§

Rissasen tutkimukseen kuuluu siis my?s selvitt??, miten puiden stressi vaikuttaa ekosysteemipalveluiden toteutumiseen. Ekosysteemipalvelut-termi tuppaa keskitt?m??n huomion siihen, mit? hy?tyj? puut tarjoavat ihmisille, mutta ent?p? muut: voiko kaupunkipuiden stressi kumuloitua muihin niiden l?heisyydess? el?viin lajeihin?

§Se on kiinnostava kysymys. Tietyille lajeille stressi voi olla hyv? asia, esimerkiksi kuolevia puita hy?dynt?ville sienille tai hy?nteisille. Toisille lajeille, sanotaan vaikka linnuille, jotka k?ytt?v?t puun latvustoa suojanaan, sill? on eritt?in negatiivinen vaikutus jos puu menett?? lehv?st???n.§

Ekosysteemiss? yhden lajin stressi vaikuttaa aina seuraavaan, tavalla tai toisella.

Yhteystiedot

Maatalous- ja mets?tieteiden tohtori Kaisa Rissanen
kaisa.rissanen@helsinki.fi

Ekosysteemipalveluilla kuvataan aineellisia ja aineettomia hy?tyj?, joita syntyy luonnosta. Termi? k?ytet??n varsinkin, kun ekosysteemien ja niiden tuottamien hy?tyjen merkityst? pyrit??n ymm?rt?m??n kokonaisvaltaisesti ja arvottamaan taloudellisesti. Esimerkiksi mets?ekosysteemi tuottaa puuta ja lis?ksi muun muassa yll?pit?? luonnon monimuotoisuutta, sitoo hiilt? ja virkist?? retkeilij?it?.

鎊飪儕ⅲ

Mit? etsit?