麻豆精品

Tarinat ja julkaisut

Kaivolla-blogi

07.01.2026

Miten drag ja kuunteleminen kietoutuvat taiteelliseen tutkimukseen?

Leak and Preach -esitys oli osa Club Kiihkoa Kulttuurikeskus Caisassa Helsingiss? 27.–28.6.2024. Kuva: Sara Kovam?ki.

Miten kuunteleminen voi toimia taiteellisena ja queerina k?yt?nt?n? – ei vain ??nten havaitsemisena, vaan kehollisena tapana olla suhteessa taiteeseen, toisiin ja maailmaan? Timo T?hk?nen avaa t?ss? tekstiss? taiteellista v?it?stutkimustaan, jossa drag hahmottuu kuuntelemisen tilana ja taiteellinen prosessi tiedon ja pedagogiikan v?lineen?.

Kuunteleminen taiteellisena toimintana

Tutkimuksessani kuunteleminen ei ole vain akustinen tapahtuma, vaan kehollinen, affektiivinen ja eettinen tapa olla vuorovaikutuksessa taiteen, toisten ja maailman kanssa. L?hestyn kuuntelemista taiteellisen tutkimuksen, queer-teorian ja omael?m?kerrallisten kokemusten risteyskohdista. Kuunteleminen avaa suhteita, merkityksi? ja affekteja taiteen sis?ll? ja sen reuna-alueilla, ja kytkeytyy l?heisesti l?sn?oloon: siihen, miten olen kehollisesti ja eettisesti yhteydess? toisiin, materiaaleihin ja ymp?r?iv??n todellisuuteen

Vaikka kuvataide miellet??n usein ensisijaisesti visuaaliseksi, ehdotan, ett? kuunteleminen voi tarjota toisenlaisen tulokulman teosten kokemiseen ja tulkintaan. N?keminen suuntautuu usein pintaan ja muotoon, kun taas kuunteleminen voi avata yhteyksi? teosten narratiivisiin kerroksiin, kulttuurisiin konteksteihin ja tekij?n intentioihin. En aseta n?it? vastakkain, vaan tarkastelen kuuntelemista n?k?kulmana, joka t?ydent?? taiteellista kokemusta.

Tutkimukseni tavoite

Tutkimukseni tavoitteena on tehd? n?kyv?ksi queer-kokemuksia ja erityisesti niit? tunteita ja ruumiillisia todellisuuksia, jotka eiv?t helposti asetu vallitsevien rakenteiden ja normien raameihin. Taiteellisen ty?ni ja tutkimukseni kautta haluan luoda tilaa, jossa queer-tunteet, herkkyys ja vaikuttumiselle avautuminen voivat tulla tunnistetuiksi osaksi taiteen merkityksellist? kokemista ja tuottamista.

Pyrin tarkastelemaan taiteen mahdollisuuksia edist?? vuorovaikutusta, jossa on sijaa moninaisuudelle, kuuntelemiselle ja tunnepohjaiselle ymm?rrykselle. Toivon, ett? tutkimukseni voi laajentaa k?sityksi? taiteen ja dialogin v?lisist? suhteista ja rohkaista empaattisempaan ja avoimempaan yhteyteen, jossa on sijaa kuuntelemiselle, vaikuttumiselle ja tunteille – my?s queereille tunteille.

Kuvataide, l?sn?olo ja dragin synty

Taustani kuvataiteilijana on vaikuttanut ratkaisevasti siihen, miten ymm?rr?n dragin. Kuvataiteellisessa ty?skentelyss?ni olen tarkastellut erityisesti l?sn?oloa ja kuvataiteen performatiivisia ulottuvuuksia: mit? tapahtuu teoksen ja katsojan v?lill?, kun teos ei ole vain katsottava objekti vaan tilanne, kohtaaminen tai tapahtuma

N?iden kysymysten my?t? drag-hahmoni syntyi ik??n kuin jatkona kuvataiteelliselle ajattelulle. Drag astui ulos maalauksen kehyksist? ja otti tilan haltuun kehollisesti, ajallisesti ja suhteessa yleis??n. Drag ei korvannut kuvataidetta, vaan jatkoi sen kysymyksi? toisessa muodossa: mit? on l?sn?olo, kenelle teos tapahtuu ja miten merkitys syntyy tilanteessa.

Drag kuuntelemisen tilana

Drag ei ole minulle vain esityksellinen muoto, vaan tapa ajatella, tuntea ja kuunnella kehollisesti. Ajattelen drag-performanssia kehollisen kuuntelun tilana, jossa esiintyj?n ja yleis?n v?linen vuorovaikutus rakentuu ??nist?, katseista, reaktioista ja affekteista.

T?ss? tilassa kuunteleminen ei ole passiivista vastaanottamista, vaan aktiivista osallistumista. Merkitys ei ole ennalta annettu, vaan syntyy tilanteessa – kehollisessa l?sn?olossa ja reagoinnissa. Drag mahdollistaa identiteetin liikkeen, liioittelun ja muuntumisen, ja juuri n?iss? liikkeiss? kuunteleminen saa queer-muodon. Drag avaa tilan, jossa normatiiviset k?sitykset identiteetist? voivat liukua. Kun drag ymm?rret??n kuuntelemisen tilana, se ei asetu vain viihteen tai esitt?misen kategoriaan, vaan n?ytt?ytyy tapana harjoitella herkkyytt?, reagointia ja yhteist? l?sn?oloa.

Drag, pedagogiikka ja kuunteleminen

Tutkimukseni ulottuu my?s taiteen opetukseen. Ajattelen, ettei taiteilijapedagogiikka palaudu tiukkoihin m??ritelmiin, vaan etsii taiteen tavoin jatkuvasti uusia ja monimuotoisia ilmaisumuotoja. Taiteellinen prosessi voi toimia sek? tiedon tuottamisen ett? opetuksen v?lineen? ja mahdollistaa oppimistilanteita, jotka perustuvat kokemukseen, vuorovaikutukseen ja keskener?isyyteen.

N?it? kysymyksi? k?sittelen tarkemmin ?skett?in julkaistussa ekspositiossani “Queer-identiteetti ja -tunteet lavalla, sen takana ja opetusty?ss?”, joka on ilmestynyt Taiteellisen tutkimuksen kausijulkaisussa RUUKKU (nro 24, 2025).